Kirjanpitoyksiköt ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
Tämä ohje tarkentaa Valtiokonttorin antamaa määräystä ”Työajan kohdentaminen” (VK/ 24949/2026). Määräyksen liitteenä on julkaistu perustelumuistio, joka koskee myös tätä ohjetta.
Määräyksen ensimmäinen luku taustoittaa työajan kohdentumistiedon merkitystä tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kannalta. Ohje tarkentaa määräyksen toisen luvun ”Työajan kohdentumistiedon tuottaminen” sisältöä ja tukee kirjanpitoyksiköitä määräyksen käytännön toteuttamisessa.
Voimaantulo Ohje tulee voimaan 1.1.2027.
Lisätiedot Lisätietoja antaa Valtiokonttori puh. 0295 50 2000, sähköposti laskentatoimi (at) valtiokonttori.fi.
| Apulaisjohtaja | Riitta Rosenberg |
| Taloushallintoasiantuntija | Sini Pesonen |
Työajan kohdentumistiedon tuottaminen
Kirjanpitoyksikön seurantakohdemallin ajantasaisuus varmistettava vuosittain
Kirjanpitoyksikön seurantakohdemallin tulee kuvastaa niitä asioita, joiden seuraaminen on kirjanpitoyksikön tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen näkökulmasta olennaisia. Tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen näkökulmasta tarpeettomien seurankohteiden poistaminen parhaimmillaan parantaa seurantakohdemallin käytettävyyttä. Tarpeettoman tarkka seurantakohdemalli aiheuttaa myös haasteita esimerkiksi ennakkoon tehtävän menopäätöksen tiliöintiin, vaikuttaen näin osaltaan ostolaskuautomaatioon.
Työajan kohdentumistiedon kerääminen
Määräyksen mukaisesti laskentatoimen tarpeisiin käytettävä työajan kohdentumistieto tuotetaan joko jatkuvalla työajan kohdentamisella tai käyttämällä
arvioon perustuvaa työajan jakaumaa. Kieku-tietojärjestelmä tukee jatkuvaa työajan kohdentamista ja sen perusteella tehtävää palkkakustannusten kohdentamista seurantakohteille. Kieku-järjestelmää käyttävillä kirjanpitoyksiköillä on työajan kohdennukseen käytettävissä joko Kieku Ajanhallinta tai SAP CATS/eKieku.
Arvioon perustuvan työajanjakauman muodostamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi otospohjaista seurantaa, jossa työaikaa seurataan vain otoskaudella ja työajan jakauman katsotaan edustavan riittävällä tarkkuudelle myös muita kuin otoskausia. Otoksen edustavuutta arvioitaessa tulee huomioida eri työtehtävien ajoittuminen varainhoitovuoden aikana ja työn kuormituksen vaihtelu. Arvioon perustuvan työaikajakauman muodostamisessa voi myös vaihtoehtoisesti hyödyntää kyselyä. Kyselyyn perustuvassa menetelmässä työntekijää pyydetään arvioimaan työajan käyttönsä eri tehtäviin määräajoin. Kirjanpitoyksikön tulee varmistaa arvioon perustuvan kohdennuksen ajantasaisuus säännöllisesti, vähintään vuosittain.
Arvioon perustuvaa jakaumatietoa käytettäessä on kuitenkin huomioitava, että pääsääntöisesti jokaisen henkilön työajan tulee kohdentua useammalle kuin yhdelle toiminnolle, jotta arvion avulla saadaan riittävän luotettavaa tietoa. Esimerkiksi substanssitoiminnon lisäksi jokaisen työaikaa kohdentuu käytännössä myös jossain määrin tukitoiminnoille (esim. Yleishallinto ja johtaminen).
Jos työajan kohdentaminen perustuu arvioituun työaikajakaumaan, käytetään Kieku-tietojärjestelmässä tuntikohdennustyyppiä M. Kieku-tietojärjestelmässä ei ole mahdollista toteuttaa otospohjaisen seurannan tietojen keräämisvaihetta. Otospohjainen seuranta on hoidettava esimerkiksi erillisellä Excel-seurannalla ja näiden tietojen pohjalta päivitetään tuntijakaumatieto palvelussuhteen seurantakohdetiedoissa.
Kirjanpitoyksikön varmistettava työajan kohdentumistiedon kattavuus, luotettavuus ja oikeellisuus
Työajan kohdentamista tehdään kirjanpitoyksiköissä pääosin joko Kiekun ajanhallinnan tai SAP CATS/eKiekun kautta. Eri järjestelmissä työaikaa kohdennetaan eri tavalla. Kirjanpitoyksikön tulee selvittää työajanseurantajärjestelmänsä toiminnallisuus ja ohjeistaa työajankohdennusten tekeminen siten, että seuranta tuottaa luotettavaa tietoa. Kirjanpitoyksikön tulee ohjeistaa mitä seurantakohteita ja miten henkilöt käyttävät.
Kirjanpitoyksikön tulee selvittää työajanseurantajärjestelmänsä toiminnallisuus myös siitä näkökulmasta, miten kirjanpitoyksikkö voi tarkistaa raportoitujen työaikatietojen oikeellisuuden ennen jakopalkkalaskentaa. Työaikatietojen oikeellisuuden varmistamiseen on Kiekun tietovarastoraportoinnissa tarjolla erilaisia seurantaraportteja, esimerkiksi Kokonaistyöaika-raportti. Käytössä olevan työajanseurantajärjestelmänsä toiminnallisuuksiin ja raporttien käyttöön saa tarkempaa ohjeistusta Palkeista.
Työajan kohdentamista koskevien menettelytapojen dokumentoinnissa on suositeltavaa kuvata ainakin seuraavat asiat:
Arvioon perustuvan työajan jakauman käyttö:
- perusteet arvioon perustuvan työajan jakauman käytölle.
- periaatteet, joiden mukaisesti työajan jakauma on muodostettu
- miten ja kuinka usein jakauman ajantasaisuus arvioidaan ja varmistetaan
Jatkuva työajan kohdentaminen
- työaikatietojen kohdentamisen tiheys ja työajan kohdentamisessa käytetty tarkkuustaso
Työajan kohdentumistietojen tarkastaminen ennen jakopalkkalaskentaa
- miten työaikatietojen oikeellisuus tarkastetaan ennen jakopalkkalaskentaa
- tarkastuksesta vastaavat henkilöt tai roolit