Hyppää sisältöön

  • Suomi
  • Svenska

    Svenska

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle

  • English

    English

    Tätä sisältöä ei ole käännetty valitulle kielelle. Voit siirtyä tästä etusivulle


Valtion työsuojelun ajankohtaista

Työsuojeluasiaa yhteistyöryhmältä 1/2019

IHMISEN KOKOINEN TYÖ – Toimivalla työturvallisuuskulttuurilla varmistetaan tavoitteisiin pääseminen

Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä muistuttaa ystävällisesti valtion virastoja ja laitoksia työsuojelun merkityksestä henkilöstön työkyvylle jolla myös varmistetaan osaltaan yksiköiden päätehtävien onnistunut hoitaminen. Vertailtaessa parhaiten menestyneitä yrityksiä löytyy niistä yksi yhteinen tekijä – korkea työturvallisuuskulttuuri.

Ylin johto ja esimiehet ovat työpaikan työturvallisuuskulttuurin suunnannäyttäjänä ja ovat avainasemassa sen ylläpitämisessä. Turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat hyvin pieneltäkin tuntuvat asiat tai tekijät. Tärkeää on, että kaikilla on vahva tunne, että työsuojelu on kaikkien asia ja se on aivan normaalia työpaikan kaikkea toimintaa sekä kiinteä osa kaikkea johtamista.

Hyvän työturvallisuuskulttuurin tulee tuntua kaikissa välittömältä ja luonnolliselta yhteistoiminnalta ihmisten kesken. Avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri edesauttaa tuomaan eri näkökulmat esille ja sitouttaa kaikkia yhteisesti työturvallisuudesta huolehtimiseen. Tervehtimisen merkitystä tulee korostaa avoimen vuorovaikutuksen ja luottamuksen saavuttamiseksi ihmisten kesken. Avoin vuorovaikutus työyhteisön kesken on osana hallitsemaan myös psykologista kuormitusta.

Ylimmän johdon ja esimiesten esimerkki oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä on tärkeää. Oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on myös osa työturvallisuutta. Työturvallisuus on taas yksi organisaation hyvän suorituskyvyn tukipilareista. Ihmisellä jolla on toimintakyky hyvä, hänellä on paljon pienempi riski loukkaantua ja hän selviää työstä kokonaisuudessaan paremmin. Tämä kaikki helpottaa myös esimiestyötä.

Ylin johto ja esimiehet luovat käytänteet ikäjohtamiselle. Ihmisen kokoiseen työhön kuuluu myös osana ikäjohtaminen, joka ymmärretään valitettavan usein terminä väärin. Ikäjohtamisessa tulee huomioida eri elämäntilanteet ja työuran vaiheet ja samalla taata tasapuolinen kohtelu kaikille työntekijöille. Hyvällä ikäjohtamisella on myös positiivinen vaikutus työnantajakuvaan.

Ikäjohtamiskäytäntöjä ovat mm:

  • perehdytys
  • työajan joustot
  • varhainen työkyvyn tuki
  • kehityskeskustelu
  • osaamisen jakaminen
  • eläkkeelle siirtymisen yhteydessä siirtymän hallinta

Työn psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen tarjolla apuja

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät yleensä työn järjestelyihin, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Aineettomina asioina niitä on hankala havainnoida ja työpaikalla torjua, jos niistä ei puhuta ääneen.

Hyvä perehdytys on ensimmäinen ja tärkeä askel kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Sama asia, joka toiselle on kuormitustekijä, voi toiselle olla helppo tai voimaannuttavaa.

Työpaikalla on tärkeä ottaa puheeksi kuormittavat asiat ennen kuin niistä muodostuu työn tekemistä vakavasti haittaavia. Esimiehen ja työntekijän välisessä tai työyksikön yhteisessä palaverissa kannattaa lähteä ratkomaan miten kuormittavaa tilannetta lähdetään korjaamaan.

Samassa keskustelussa on hyödyllistä pohtia myös työn voimavaratekijöitä, mistä työssä saa voimia ja innostusta, ja voiko omia voimavaroja lisätä toimimalla toisin.

Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla on psykososiaalista kuormitusta on avattu tekijöihinsä, kannatta käydä tutustumassa. https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus

Myös eOppivaan kannattaa tutustua ja käydä opiskelemassa keinoja miten vähentää haitallista kuormitusta ja löytää keinoja palautumiseen ja voimaantumiseen. https://www.eoppiva.fi/

Ajankohtaista

Vuoden 2018 -tapaturmatilastot tilattavissa
Valtiokonttori tekee tilastoja mm. työtapaturmista virastotasolla. Käymme mielellämme tilastoja yhdessä läpi suurempien virastojen kanssa parantaaksemme työturvallisuutta. Valtiokonttori tuottaa tilastojen lisäksi analyysipalvelua mm. tapaturmista ja sairaspoissaoloista johtuvista kustannuksista.
Lisätietoa tilastoista: henna.honkanen@valtiokonttori.fi tai ismo.tikka@valtiokonttori.fi.

Työsuojelupäällikkö, muistathan päivittää oman työpaikkasi työsuojelutoimijoiden muutokset työsuojeluhenkilörekisteriin mahdollisimman ajantasaisesti, myös sähköpostiosoite. Esimerkiksi tämän uutiskirjeen ja sen myötä linkin syksyn verkostoitumispäivään ilmoittautumiseen saavat vain TSOR-rekisteriin ilmoitetut työsuojelutoimijat.

Valtio Expo 7.5.2019
Valtionhallinnon suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään Marina Congress Centerissä Helsingissä. Tilaisuuden teema Meidän Suomi kertoo valtionhallinnon roolista nykypäivän ja tulevaisuuden Suomessa. Tapahtuman ilmoittautuminen on käynnissä. Lisätietoa: www.valtioexpo.fi

Verkostoitumispäivä 1.10.2019 VM:ssä (merkitse kalenteriisi), aiheena: Ihmisen kokoinen työ – työsuojelun keinoja kuormituksen vähentämiseen.

Hyvää kevättä!
Terveisin Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä


Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä perustettiin v. 2016 kehittämään ja koordinoimaan valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumista ja sitä kautta osaamisen ja hyvien toimintatapojen edistämistä ja valtion työsuojelutoiminnan kehittämistä. Lue lisää valtion yhteisistä työsuojeluasioista Valtiokonttorin kotisivuilta >>.

Lisätietoa:
Valtion työsuojelun yhteistyöryhmä
Työturvallisuuslaki (738/2002)
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)
eOppiva
Laki työsuojeluhenkilörekisteristä
TTK työsuojeluhenkilörekisteri

Kohderyhmä: Viranomaiset

Muuta aiheeseen liittyvää