Olimme astumassa vieraalle maalle. Valtiokonttorilla oli kokemusta, tietoa ja taitoa valtion talous-, henkilöstö- ja tuloksellisuustietojen raportoinnista (ent. Valtion raportointipalvelu Netra), mutta nyt ilmassa leijui ajatus kuntaNetrasta. Lähtölaukaus ajatukselle annettiin valtiovarainministeriön vetämässä Kuntatieto-ohjelmassa. Ajatus laadukkaalla ja ajantasaisella tiedolla johtamisesta ja tällaisen tiedon hyödyntämisestä kuntakentän päätöksenteossa sai siivet. Tavoiteltiin yhteisesti määriteltyjä tietosisältöjä, automatisoitua talousraportointia, tietojen avoimuutta, ajantasaisuutta ja vertailtavuutta.
Siitä se sitten lähti
Tästä on nyt reilu neljä vuotta, kun Valtiokonttori sai tehtäväkseen toteuttaa uuden toimintamallin ja järjestelmän, johon kunnat raportoisivat taloustietonsa, joka varastoisi raportoidut tiedot ja julkaisisi ne kaiken kansan ihmeteltäväksi. Käsite ”Kuntatalouden tietopalvelu” näki päivänvalon. Virallisesti kapula vaihtoi omistajaa nyt vuodenvaihteessa 2020/2021, kun kuntatalouden tiedonkeruuvastuu siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille.
Homman kluu eli punainen lanka
Kuvaan astui varsin nopeasti käsite ”XBRL” (eXtensible Business Reporting Language). Se oli kieli, jolla taloustiedot tulisi tietopalveluun raportoida. Tietosisältö oli kuvattu JHS-suosituksiin, joiden päivitystyö käynnistettiin. Lopulta kasassa oli kuntakentän raportointia määrittelevä XBRL-taksonomia. Tämä määrittelytyö ei kuulunut varsinaisesti tietopalveluprojektiin, mutta työhön kuitenkin osallistuttiin. Aiemmin suositusluonteisista JHS:istä tuli kuntakenttää velvoittavia. JHS-järjestelmän ja ohjeiden ylläpito lakkautettiin. Ohjeistus siirrettiin ns. AURA-käsikirjaan, jonka ylläpidosta on vastannut vuodesta 2020 lukien valtiovarainministeriö. Koodistoista (esim. tilikartta, palveluluokitus) ja aikatauluista säädetään valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön asetuksissa ja tarkempia tietosisältömäärityksiä ylläpidetään sanasto- ja koodistopalvelussa (https://koodistot.suomi.fi/).
Aikakäsitteen määrittelyä
Paljon keskustelua käytiin myös raportointiaikataulusta. Mikäli raportointi todella olisi sekä lähtö- että vastaanottopäässä täysin automatisoitu, ei kuukausittainen raportointi tuottaisi ongelmia. Lähtötilanne kuntakentällä ei kuitenkaan ollut näin ruusuinen. Raportoitavia tietoja oli eri lähdejärjestelmissä, eivätkä kaikki tiedot edes olleet järjestelmissä. Raportointiperiodeiksi täsmentyi neljännesvuosi, puolivuosi ja vuosi.
XBRL ja automaatio – voi ei
Jos automatisoitu raportointiprosessi jäi lähtöviivalla haaveeksi, vähän samalla tavalla kävi haaveelle XBRL-muotoisesta raportointiaineistosta. Tai ei ihan. Kuntatalouden tietopalvelu käsittelisi ainoastaan XBRL-muotoista aineistoa. Tietopalvelun kylkeen rakennettiin muunnin, joka muunsi CSV-muotoista aineistoa XBRL:ksi. Tämäkään ei riittänyt. Totuus oli, että niiden kuntien osuus, jotka eivät pystyisi heti muodostamaan aineistoaan järjestelmistään automatic, oli suuri. Luotiin vielä mahdollisuus, tosin vain väliaikainen sellainen, syöttää tarvittavat tiedot käsin Excel-lomakkeelle, jonka taustalla oli tarvittavat XBRL-määritykset ja jonka avulla aineiston muuntaminen XBRL-muotoiseksi onnistui. Tällainen tiedosto voitiin toimittaa tietopalveluun liitetiedostona.
Manuaalityöstä tuli kuitenkin pyrkiä eroon. Niinpä tavoitteeksi asetettiin, että tiedontoimitus tapahtuisi Suomi.fi-palveluväylän kautta. Palveluväylän käyttöönoton kanssa olikin puuhaa, mutta kyllä vaan, toimiihan tuo nyt ja aineisto siirtyy tietopalveluun sutjakkaasti.
Keitä raportointivelvollisuus Valtiokonttorin suuntaan nyt sitten koskee?
Raportointivelvollisiksi määriteltiin kunnat, kuntayhtymät, kunta- ja kuntayhtymäkonserni, kuntien liikelaitokset ja vesihuollon taseyksiköt. Ja maakunnat. Maakuntien raportointivelvollisuus pudotettiin projektista pois 2019 keväällä, kun hallitus keskeytti maakunta- ja sotevalmistelun.
Tietoa, tietoa, enemmän tietoa
Tietopalvelu ei toimi itsestään. Jos jonkinmoista ohjaustietoa tarvitaan. Tietopalveluun rakennettiin yhteydet eri tietolähteiden rajapintoihin ja mahdollistettiin automaattinen tiedonhaku ja -päivitys. Tällaiset ohjaustiedot haetaan sieltä, missä tiedoista vastuussa oleva taho niitä ylläpitää. Emme siis kerää ’kilpailevaa’ aineistoa tietopalveluun vaan käytämme hyödyksi jo olemassa olevaa.
Julkista ja avointa – tietenkin
Valtiokonttori ei kerää taloustietoja jemmatakseen niitä itsellään, vaan jakaakseen raportoidut tiedot julkisesti kaikkien saataville. Heti alusta lähtien oli selvää, että kaikki tiedot tarjotaan välittömästi avoimessa rajapinnassa. Mutta kaikille ei tällainen työskentely ole tuttua, joten täytyi olla helpompikin tapa päästä käsiksi tietoon. Julkishallinnon raportointipalvelun suunnittelu käynnistettiin ja nykyään palvelu löytyy nimellä Tutkihallintoa.fi. Tänne on koottu raportteja ja näkymiä kuntataloudesta monesta eri vinkkelistä.
Yhteistyössä on voimaa
Kuntatalouden tietopalvelua rakennettiin tiiviissä yhteistyössä monen tahon kanssa. Teknisenä toimittajana pakersi CSC (Tieteen tietotekniikan keskus Oy). Valtiovarainministeriö asetti raamit ja tavoitteet. Kuntaliitto tunsi kenttänsä ja kuntatalouden mennen tullen. Saimme arvokasta tukea ponnisteluissamme. Tilastokeskuksella aiempana kuntatalouden tiedonkeruuvastuullisena oli hyödyllistä käytännön tietoa ja onneksi halua yhteistyöhön. Moni asia ilman Tilastokeskuksen apua ja tukea olisi määritelty ja toteutettu vaikeimman kautta. Eikä unohtaa voi missään nimessä Tieken XBRL-tuntemusta ja ohjausta tutustuessamme taksonomian sielunelämään. Vuosien kuluessa rakentui laaja sidosryhmäkenttä, jonka osaamiseen, tietämykseen ja tukeen on jatkossakin helppo tukeutua. Vannomme yhteistyön nimeen.
Nyt mennään eikä meinata
Nyt neljä vuotta myöhemmin projekti on päättynyt ja ollaan valmiina vastaanottamaan ja jakelemaan kuntien taloustietoa. Tuotanto on jo käynnistynyt talousarvio ja -suunnitelmatietojen raportoinnilla ja jatkuu toteutumatietojen raportoinnilla huhtikuussa 2021. Valtiokonttorin oma kuntatiimi auttaa, ohjaa, ohjeistaa, viestii ja tukee kaikkia toimijoita, liittyipä asia automatisoituun talousraportointiin, tietopalveluun, testaamiseen tai vaikkapa taksonomiaan. Työt eivät siis päättyneet projektin päättymiseen, ehei, nyt vasta pääsemme vauhtiin ja odotamme innolla ja kenties pienellä jännitykselläkin, mitä tulevat vuodet mukanaan tuovat.
