• Lyhyesti

    ASP-lainaa lukuun ottamatta uusiin omistusasuntolainoihin ei enää myönnetä valtion korkotukea. Aiemmin korkotukea on voinut saada, jos lainan on käyttänyt matalaenergisen omakotitalon rakentamiseen.

  • Korkotuen maksaminen

    Korkotukea maksetaan kymmenen vuotta lainan ensimmäisestä nostosta alkaen. Yksityishenkilöiden korkotukilainoille maksetaan korkotukea, jos lainasta perittävä korko on yli 3,8 prosenttia. Korkotukea maksetaan viitenä ensimmäisenä vuonna 70 prosenttia koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia. Tämän jälkeen korkotuki pienenee 50 prosenttiin.

    Lainavuosi Korkotuki (%)
    1–5 70
    6–10 50

    Valtiokonttori maksaa osan lainansaajan korosta suoraan lainan myöntäneelle luottolaitokselle. Korkotuki maksetaan lainan eräpäivinä kaksi kertaa vuodessa (kuuden kuukauden välein). Yksityishenkilön korkotukilainan korko ja lyhennys voivat erääntyä kuukausittain, vaikka korkotuki maksetaan vain kaksi kertaa vuodessa.

    Omakotikorkotukilainan tarkemmat ehdot ovat ympäristöministeriön tuotekortilla: Omakotikorkotukilaina uudisrakentamiseen (pdf, 1.1.2009)

  • Lainaehtojen muutokset

    Korkotukilainan ehtoja on mahdollista muuttaa laina-aikana. Lainaehtojen muutokset liittyvät yleensä tilanteisiin, joissa lainansaaja hakee kevennystä lainan takaisinmaksuun opiskelun, työttömyyden, hoitovapaan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Asiakas voi myös kilpailuttaa luottolaitoksia saadakseen lainalleen paremmat ehdot.

    Korkotukilainan ehtoja on säännöksissä rajattu seuraavasti:

    • Lainaehtojen tulee olla sellaiset, että niitä voidaan pitää kohtuullisina ottaen huomioon vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen ehdot.
    • Lainanmyöntäjän korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, jota lainanmyöntäjä yleisesti perii samanlaisiin tarkoituksiin myönnettävistä lainoista.

    Lainansaaja ja luottolaitos voivat vapaasti sopia lainan lyhennyksistä. Laina voi olla tasalyhenteinen, annuiteettilyhenteinen tai lainaa voidaan lyhentää muulla sovitulla tavalla.

    Lainansaaja ja luottolaitos voivat laina-aikana sopia myös takaisinmaksusuunnitelman muuttamisesta, esimerkiksi lyhennysvapaista vuosista. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa lainansaajan lainaehtojen huonontamiseen (esimerkiksi koron nostamiseen).

  • Luottolaitoksen kautta välittyvät muutokset

    Lainaehtojen muutoksista on ilmoitettava Valtiokonttoriin. Lainaehtojen muutoksesta ilmoittamisen tekee pääsääntöisesti korkotukilainan myöntänyt luottolaitos. Seuraavista lainaehtojen muutoksista tieto välittyy luottolaitoksesta automaattisesti, joten erillistä ilmoitusta ei tarvitse lähettää:

    • tasaerälainan koronmuutoksesta johtuva laina-ajan muutos
      korkomarginaalin laskeminen
    • viitekoron vaihtuminen vastaavan tyyppiseen (esim. prime -> euribor)
    • lainan siirtyminen toiseen luottolaitokseen
    • korkotukilainan kohteen vaihtuminen
    • lyhennysvapaa jakso (sisältää laina-ajan pidennyksen, joka voi olla enintään kaksi vuotta).

    Korkotukisäädöksissä ei ole lyhennysvapaan osalta erityisiä rajoituksia. Lyhennysvapaan jakson luottolaitos ja lainansaaja voivat neuvotella ja sopia yhdessä vastaamaan asiakkaan tarpeita.

    Lyhennysvapaan myöntämisessä noudatetaan luottolaitoksen normaalia asuntoluottoihin soveltamaa käytäntöä.

  • Kunnan ilmoittamat muutokset

    Kunnan pitää lähettää Valtiokonttorille muutosilmoitus, jos

    • korkotukilainapäätöksessä hyväksyttyä kiinteää laina-aikaa pidennetään yli kaksi vuotta
    • viitekorko vaihdetaan kiinteäksi koroksi
    • muutokset koskevat lainansaajien lukumäärää (esim. avioerossa toinen jää vastaamaan yksin lainasta).
  • Korkotukilainan siirtyminen asunnon vaihdon yhteydessä

    Korkotukilainan voi siirtää seuraavaan asuntoon, jolloin laina jatkuu alkuperäisin korkotukiehdoin. Esimerkiksi omakotitalon rakentamiseen myönnetty korkotukilaina jatkuu entisin ehdoin, vaikka laina käytettäisiin vanhan osakehuoneiston hankintaan. Luottolaitos ja lainansaaja sopivat lainan käyttämisestä seuraavan asunnon maksamiseen.

    Korkotuen maksaminen lakkaa, kun asunto myydään. Jos korkotukilainansaaja kuitenkin käyttää korkotukilainan uudelleen toisen asunnon hankintaan, voidaan korkotuen maksamista jatkaa. Edellytyksenä on, että laina jää voimaan ja uusi asunto hankitaan tai rakentaminen aloitetaan kuuden kuukauden kuluessa edellisen asunnon myynnistä. Jos uutta asuntoa ei voida hankkia tai rakentamista aloittaa määräajan kuluessa, voi lainansaaja hakea lainalle toiset kuusi kuukautta lisäaikaa. Määräaika lasketaan edellisen asunnon kaupantekopäivästä.

    Lisäajan hakemus pitää lähettää täytettynä Valtiokonttoriin noin kaksi viikkoa ennen ensimmäisen kuuden kuukauden määräajan päättymistä.

    Lomake: Omistusasunnon korkotukilainan jatkoajan hakeminen (pdf)

  • Säädökset

    • Valtioneuvoston päätös omistusasuntojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista
    • Laki omistusasuntolainojen korkotuesta