Hakutulokset

Sattumuksia matkan varrelta

Valtiokonttorissa on vuosien kuluessa vaikuttanut monenlaisia persoonallisuuksia, joista on jäänyt juttuja elämään. Tähän osioon on koottu joitakin tarinoita, jotka suullisena perintönä ovat siirtyneet uusille työntekijäsukupolville. Alkupalaksi Yhdysvaltalaisessa lehdessä vuonna 1938 julkaistu pilakuva eri maiden velanhoidon laiminlyönneistä. Ainoa takaisinmaksaja oli Suomi. Hyvän velallisen maine helpotti uusien lainojen saantia Suomeen. (Lähde: Nars, Kari 2002: Mahtimiesten matkassa, kirjan..

Ylitirehtöörit ja pääjohtajat

Alunperin Valtiokonttoria johtavan virkamiehen nimike oli ylitirehtööri. Nimikettä käytettiin vuodesta 1875 vuoteen 1940. Laissa Valtiokonttorista vuodelta 1940 toteutettiin muun ohessa myös virkanimikeuudistus, jolloin ylitirehtööristä tuli pääjohtaja. Ylitirehtöörit Frenckell 1875–1879 Otto Reinhold Frenckell syntyi Turussa 20.7.1823. Ylioppilas 1839. Frenckellin kirjapaino- ja kustannusliikkeen osakas 1844–56. Kauppias Helsingissä. Yhdysvaltain konsuli 1850–80, Brasilian konsuli 1861–80. Taloudellinen ja kaunokirjailija. Toimi sanomalehtimiehenä ja teki tutkielman..

Historian virstanpylväät: 2011-2018

2011 Vuonna 2011 selvitettiin edelleen Valtiokonttorin tehtäviä ja roolia valtion eläketurvan toimeenpanossa. Eläkkeiden toimeenpano henkilöasiakkaiden osalta siirtyi vuoden 2011 alusta lukien Kevan hoidettavaksi. Valtiokonttori otti vuoden 2011 alussa ensimmäisenä Kieku-tietojärjestelmän käyttöön. Seuraavana vaiheena oli valtion kaikkien virastojen liittäminen tämän yhden ja saman järjestelmän käyttäjiksi. Pilottikäyttöönotot käynnistyivät kahdessa kirjanpitoyksikössä vuoden 2011 aikana. Valtiokonttori kilpailutti vuonna 2011 valtion..

Historian virstanpylväät: 2000-2010

2000 Vuonna 2000 toteutui Valtiokonttorin monivuotinen suunnitelma: Valtion eläkerahaston varallisuus siirrettiin erityislailla rahaston omiin nimiin. Samalla rahasto aloitti omissa nimissään myös osakemarkkinoilla. Valtiokonttori hoiti eläkerahastoa, mutta rahastolla oli oma johtokunta, joka ohjasi sen sijoitustoimintaa.  Vuonna 2000 tehdyillä eläkerahastoa koskevilla ratkaisuilla luotiin mahdollisuudet hoitaa taloudellisella tavalla myös taseen ulkopuolella olevaa eläkevelkaa. 2001 Valtiokonttori 125 vuotta. Vuoden 2001..

Historian virstanpylväät: 1990-luku

1990 Valtion eläkerahasto aloitti toimintansa vuoden 1990 alussa TUPO-neuvottelusopimuksen tuloksena. Valtion eläkerahasto aloitti toimintansa vuoden 1990 alussa. Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta säädetään Valtion eläkerahastosta annetusta laissa. Valtion eläkerahasto on olemassa valtion tulevien eläkkeiden maksamiseen varautumiseksi ja eläkkeistä aiheutuvien menojen tasaamiseksi. Sen tarkoituksena on koota varoja, joiden avulla suurten ikäluokkien eläkkeiden kustannusrasitusta..

Historian virstanpylväät: 1980-luku

1987 Vuonna 1987 maaliskuun alussa yhdistettiin valtion tapaturmaviraston siviiliosasto Valtiokonttoriin. Siirtoa oli valmisteltu jo toistakymmentä vuotta. Yhdistämistä perusteltiin Valtiokonttorin eläkeosaston ja tapaturmaviraston siviiliosaston tehtävien samankaltaisuudella. Valmistelun vaiheissa istui monia eri työryhmiä ja niiden esitykset olivat hyvinkin erilaisia. Jotkut esittivät eläkeosaston liittämistä tapaturmavirastoon, jotkut taas päinvastaista toimenpidettä. 1.3.1987 aloitti Valtiokonttorissa uusi Vahingonkorvausosasto ja sen 72 työntekijää,..

Historian virstanpylväät: 1900-1970

1.1.1901 tulivat voimaan uudet määräykset valtion kassa- ja tililaitoksesta ja Valtiokonttorin uusi (vuoden 1899) ohjesääntö. Jo 1880-luvun lopulla oli havaittu, että tilinpito valtionlaitoksissa oli retuperällä ja kassavajauksia löytyi tilintarkastuksissa tämän tästä. Tilitoimi ei ollut tarpeellisella tavalla keskitettyä. Viikko- ja kuukausiraportointiin perustuvan keskitetyn kirjanpidon isä on Karl Langenskiöld, joka paneutui asiaintilan korjaamiseen matkustamalla ristiin rastiin Eurooppaa..

Historian virstanpylväät: 1800-luku

1809 Suomi oli liitetty vuosisatoja kestäneen Ruotsinvallan jälkeen Venäjään. Pitkä aika kuningaskunnan alaisuudessa oli jättänyt jälkensä hallintoon ja sen käytäntöihin. Valtiopäiviä ei pidetty vuosikymmeniin ja tämä vaikutti osaltaan valtion rahatalouden järjestelyihin. 1812 perustettiin Vaihetus-, Laina- ja Depositsioni-Contori, 1816 Pankki ja myöh. Suomen Pankki, joka oli tiukasti ”hallituskonseljin-senaatin finanssitoimituskunnan” alaisena. Pankki sai hoitaakseen myös sotilasrahastojen asiat, mm...

Yhteensä 8 hakutulosta.