Valtiontalous kuvaa valtion tulojen ja menojen määrää ja rakennetta. Valtio saa tuloja keräämistään veroista, maksuista ja omistamiensa osakkeiden tuotoista. Menoista suurin osa kohdistuu valtion lakisääteisiin tehtäviin. Kun valtion menot ovat suuremmat kuin tulot, erotus katetaan lainanotolla.

On hyvä huomioida, että valtiontalous voi saada erilaisia määritelmiä riippuen siitä, kuka aiheesta puhuu. Tässä valtiontalous tarkoittaa talousarvioon kirjattuja tuloja ja menoja sekä budjetin ulkopuolisia valtion rahastoja. Tiedot perustuvat valtion keskuskirjanpitoon.

Valtiontalouden parissa toimii iso joukko asiantuntijoita eri virastoista:

  1. Eduskunta hyväksyy valtion budjetin ja talousarvion sekä valvoo valtiontaloutta. Eduskunta päättää verotuksesta, menoista ja talouspolitiikasta.
  2. Valtiovarainministeriö vastaa muun muassa valtion taloushallintoa ohjaavasta talousarviolaista ja talousarvioasetuksesta sekä valtion talousarvion valmistelusta ja konsernilinjauksista.
  3. Valtiokonttori ohjaa valtion taloushallintoa ja maksuliikettä. Valtiokonttori hoitaa valtion keskuskirjanpitoa ja antaa valtiovarainministeriölle vuosittain esityksen valtion tilinpäätökseksi.
  4. Muut ministeriöt ovat vastuussa omista hallinnonaloistaan ja niiden tulosohjauksesta. Ministeriöt tuottavat valtiovarainministeriölle tietoa ja osallistuvat talousarvion laatimiseen.
  5. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) valvoo valtion varojen käyttöä ja hallintoa. Se tarkastaa ministeriöiden ja virastojen toimintaa sekä raportoi havainnoistaan eduskunnalle. VTV varmistaa, että valtion varoja käytetään tehokkaasti ja lainmukaisesti.
  • Valtiontalous osa julkista taloutta

    Valtiontalouteen kuuluvat talousarvioon kirjattujen tulojen ja menojen lisäksi myös budjetin ulkopuoliset valtion rahastot. Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Näistä taseen perusteella suurimmat ovat Valtion eläkerahasto, Valtion asuntorahasto, Valtion ydinjätehuoltorahasto, Huoltovarmuusrahasto ja Valtiontakuurahasto.

    Valtiontalous = talousarvioon kirjatut tulot ja menot sekä budjetin ulkopuoliset valtion rahastot

    Valtiontalous on osa julkista taloutta. Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat muun muassa valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Valtiovarainministeriö vastaa Suomen valtiontalouden hoidosta.

  • Valtiokonttori hoitaa valtion maksuvalmiutta

    Valtion operatiivinen maksuvalmius koostuu kolmesta asiasta: kassanhallinnasta, lainanottokyvystä ja maksuliikkeestä.

    Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

    Tehokas kassanhallinta luo näkymän tuloihin ja menoihin. Valtiolla on käytössä kassaennustejärjestelmä, johon kaikki valtion yksiköt ennustavat tulonsa ja menonsa. Tulopuolella etenkin verotuloennusteet ovat tärkeitä, sillä valtion tuloista suurin osa on verotuloja.

    Kun valtion menot ovat suuremmat kuin tulot, erotus katetaan lainanotolla. Valtio ottaa lainaa kattaakseen valtion budjetin mahdollisen alijäämän (ja maksaakseen takaisin erääntyvän valtionvelan). Lainanotto näkyy sekä tulo- että menovirtana valtion kassasta, sillä valtio joutuu maksamaan velastaan korkokuluja. Hyvä lainanottokyky on keskeinen osa valtion maksuvalmiutta, sillä valtion vuosittainen bruttolainanoton tarve on tällä hetkellä yli 40 miljardia euroa. Lainanottokyky nojaa vastuulliseen taloudenpitoon, jota valtion korkeat luottoluokitukset heijastavat.

    Maksuliike mahdollistaa rahan liikkumisen valtion kassaan ja sieltä ulos. Valtio hoitaa virastojen saapuvan ja lähtevän rahaliikenteen keskitetysti konsernitileiltä.

    Kassanhallinta on päivittäistä työtä valtion maksuvalmiuden varmistamiseksi.

    Valtion kassanhallinnassa suuret päivittäiset kassavirrat ovat tyypillisiä. Ne liittyvät esimerkiksi velan erääntymisiin, kuntien ja hyvinvointialueiden valtionosuuksien maksupäiviin ja toisaalta tulopuolella verotulopäiviin. Vuoden 2023 aikana valtion kassa oli kuukausitasolla keskimäärin 5,3 miljardia euroa. Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa.

    Suurten kassavirtojen lisäksi valtion käteisvarat talletetaan ja sijoitetaan päivittäin. Valtion kassavaroja talletetaan päivittäin pankkeihin ja sijoitetaan vähäriskisiin kohteisiin. Kassavirtojen ja lyhytaikaisten talletusten yhteisvaikutuksena valtion kassan läpi kulkee vuositasolla yli tuhat miljardia euroa.

  • Valtiokonttori vastaa valtiontalouden raportoinnista

    Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

    Valtiontalouteen liittyvissä aiheissa Valtiokonttori palvelee valtionhallintoa, kansalaisia, hyvinvointialueita ja kuntasektoria sekä yhteisöjä ja yrityksiä. Tutkihallintoa.fi-palvelussa julkaistujen raporttien ja avoimien rajapintojen / avoimen datan avulla jokainen kansalainen voi seurata verorahojen käyttöä ja selvittää esimerkiksi hankintojen taustoja.

    Valtiontalouden kuukausikatsaus

    Valtion keskuskirjanpitoon kerätään kuukausittain valtion virastojen ja laitosten eli kirjanpitoyksiköiden lisäksi myös talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpitotiedot. Keskuskirjanpitoon kerätyistä tiedoista laaditut laskelmat ja selvitykset raportoidaan kuukausittain Tutkihallintoa.fi-palvelussa julkaistavassa valtiontalouden kuukausikatsauksessa.

    Valtion tilinpäätös

    Valtion kirjanpitoyksiköt laativat vuosittain helmikuun loppuun mennessä tilinpäätöksen. Siihen sisältyvät talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma, tase sekä laskelmien liitetiedot. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy toimintakertomus. Valtiokonttori kokoaa kirjanpitotiedot valtion keskuskirjanpitoon ja laatii niiden pohjalta valtion tilinpäätöksen.

    Valtiokonttori antaa ehdotuksen valtion tilinpäätökseksi valtiovarainministeriölle maaliskuun loppuun mennessä. Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta. Valtiotalouden tarkastusvirasto ja eduskunnan tarkastusvaliokunta huolehtivat valtiontalouden tarkastamisesta.

    Miten valtion tilinpäätös laaditaan?

    Valtion tilinpäätös valmistuu yhteistyössä, mutta miten valtion tilinpäätöstä pitäisi lukea ja sen taulukoita tulkita? Alla olevat videot vastaavat näihin kysymyksiin. Videolla käytetään esimerkkeinä vuoden 2022 valtion tilinpäätöksen lukuja.

    Video: Tilinpäätös valmistuu yhteistyöllä >

    Video: Valtion tilinpäätöksen laskelmat ja taulukot tutuiksi >

  • Valtiokonttorin muut tehtävät valtiontalouden kokonaisuudessa

    Valtiokonttori vastaa valtion konsernilaskennasta ja ohjaa valtion taloushallinnon ja maksuliikkeen toteutumista antamalla määräyksiä ja ohjeita. Valtiokonttori kehittää valtion hankintatoimen prosessia digitalisaation ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä Valtiokonttori edistää osallistumalla Hankinta-Suomi-ohjelman tehtäviin. 

    Valtiokonttori edistää tiedolla johtamista valtiolla ja tuottaa tietoja ja analyyseja julkishallinnon taloudesta. Lisäksi Valtiokonttori kerää kaikilta Suomen kunnilta ja hyvinvointialueilta niiden taloustiedot ja julkaisee ne. Valtion keskuskirjanpitoon kerätyistä kirjanpitotiedoista laaditut laskelmat ja selvitykset raportoidaan kuukausittain Tutkihallintoa.fi-palvelussa julkaistavassa valtiontalouden kuukausikatsauksessa.

    VISUALISOITUA TIETOA JA ANALYYSEJA TUTKIHALLINTOA.FI-PALVELUSSA

    Valtiokonttori toimii myös valtionavustusten verkkopalveluista vastaavana viranomaisena ja huolehtii verkkopalveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä käytön tuesta. Valtionavustuspalveluihin kuuluu kolme verkkopalvelua: Haeavustuksia.fi, Hallinnoiavustuksia.fi, Tutkiavustuksia.fi.

  • Ota yhteyttä

    Etkö löytänyt sivuilta etsimääsi tietoa? Haluatko kysyä tarkemmin valtiontaloudesta? Voit olla yhteydessä Valtiokonttorin viestintään osoitteella viestinta(at)valtiokonttori.fi, niin etsimme sopivan asiantuntijan vastaamaan kysymykseesi.