Rikosvahinkohakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä noin 6-8 kk.
Kehitämme toimintatapojamme ja pilotoimme rikosvahinkohakemusten käsittelyssä uudenlaista työtapaa. Kehittämishanke toteutuu 15.1.-31.5.2024. Tänä aikana saapuvat hakemukset käsitellään uuden toimintamallin mukaan ja parhaimmillaan tämä voi näkyä asiakkaalle keskimääräistä lyhyempänä käsittelyaikana.
Tämä on rikosvahinkokorvausten palvelusivu. Sivu koostuu kolmesta välilehdestä. Yleistä tietoa rikosvahingoista -välilehdellä on palvelun perustietoja, Ohjeet-välilehdellä kerromme tarkemmin, miten korvausta haetaan ja Hakemuslomake ja liitteet -välilehdeltä pääset kirjautumaan asiointikanavaan, jossa korvausta haetaan.
KATSO OHJEVIDEO RIKOKSEN UHREILLE >
OHJEVIDEO POHJOISSAAMEKSI; GEAHČA RÁVAFILMMA DAVVISÁMEGILLII >
Linkki hakemuslomakkeelle löytyy Hakemuslomake ja liitteet -välilehdeltä.
Jos joudut rikoksen uhriksi, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta henkilövahingosta ja kärsimyksestä. Esine- ja taloudellinen vahinko korvataan vain poikkeustapauksissa.
Sinulla voi olla oikeus valtion maksamiin korvauksiin, jos olet vaatinut niitä oikeudenkäynnissä vahingon aiheuttajalta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä. Jos rikoksen tekijää ei ole saatu kiinni tai rikosta ei jostain muusta syystä ole käsitelty tuomioistuimessa tai soviteltu, voit silti hakea korvausta.
Lähtökohtaisesti korvauksia voidaan maksaa Suomessa tehdyn rikoksen johdosta.
Ulkomailla tehdyn rikoksen johdosta korvausta voidaan Suomen lain nojalla maksaa henkilövahingosta ja kärsimyksestä, jos uhrilla on kotipaikka Suomessa ja oleskelu ulkomailla johtui työstä, opiskelusta tai muusta vastaavasta syystä tai korvauksen suorittamista on muutoin pidettävä perusteltuna.
Jos joudut rikoksen uhriksi, tee aina rikosilmoitus poliisille. Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, sinun tulee vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä.
Tuomittuja korvauksia voit hakea valtion varoista Valtiokonttorilta joko sähköisesti tai tulostettavalla lomakkeella kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio.
Mikäli asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, sinun on haettava korvausta kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.
Tee korvaushakemus Valtiokonttorin kotisivuilla.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulle voidaan maksaa valtion varoista korvausta vahingosta, joka on aiheutettu Suomessa tehdyllä rikoksella. Korvaus perustuu rikosvahinkolakiin > ja se voi poiketa siitä, mitä rikoksen tekijä on tuomittu maksamaan.
Korvausta voit hakea oikeuden päätöksen jälkeen. Korvaus valtion varoista on kuitenkin toissijainen, joten korvausta on haettava ensisijaisesti muista etuusjärjestelmistä ja vakuutuksesta. Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta vähennetään muiden lakien ja vakuutusten perusteella saadut korvaukset. Sinun ei tarvitse yrittää periä korvausta ensin tekijältä.
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi ulkomailla, voit saada korvausta Suomen lain nojalla silloin, kun sinulla on kotipaikka Suomessa ja oleskelusi ulkomailla johtui
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Euroopan Unionin jäsenvaltiossa (muussa kuin Suomessa) etkä voi saada korvausta Suomen valtion varoista, voi sinulla kuitenkin olla oikeus saada korvausta sen EU-valtion lain perusteella, jossa rikos tapahtui.
Tutustu tarkemmin tämän sivun osiossa Toisessa EU-maassa rikoksella aiheutettu vahinko.
Rikosvahinkolain perusteella sinulle voidaan maksaa korvausta rikoksella aiheutetusta
1. henkilövahingosta
2. kärsimyksestä
3. poikkeustapauksessa esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta
Lisäksi korvausta voidaan maksaa myös
4. kun rikoksella on aiheutettu kuolema
5. oikeudenkäynti- ja hakemuskuluista
Tutustu korvausten enimmäismääriin Ohjeet-välilehdellä kohdassa + Millainen korvaus maksetaan”.
Tutustu korvauksiin tarkemmin alta avautuvista osioista.
Henkilövahingon kärsineelle korvataan:
Henkilövahingon kärsineen erityisen läheiselle henkilölle korvataan:
Henkilövahingon kärsineen erityisen läheisiä henkilöitä voivat olla mm. alaikäisen vanhemmat, puoliso, avopuoliso tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö.
Työnantajalle korvataan:
Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko >
Rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä maksetaan korvausta
Huom. Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella.
Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko >
Esine- ja taloudellisesta vahingosta voit saada korvausta vain erityisillä edellytyksillä.
Esinevahingosta voidaan maksaa korvausta, jos rikoksen tekijänä on
ja rikos on aiheutettu
Lisäksi korvataan esinevahinko, jonka valvontarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomittu, yhdistelmärangaistuksen valvonta-aikaa suorittava tai valvottuun koevapauteen sijoitettu on aiheuttanut palvelupaikan tai työelämään ja työn tekemiseen liittyvän perehtymispaikan järjestäjälle taikka sivulliselle suorittaessaan rangaistukseen kuuluvaa palkatonta työtä taikka tehtävää.
Esinevahinko sekä taloudellinen vahinko voidaan korvata myös, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
Tällöin harkinnassa otetaan huomioon myös rikoksen uhrin taloudelliset ja muut olosuhteet.
Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko >
Jos rikoksella on aiheutettu kuolema, rikosvahinkolain nojalla korvataan:
Hautauskulut kohtuullisten kustannusten mukaan
Hautaamiseen liittyvät kulut kohtuullisten kustannusten mukaan
Elatuksen menetys
Läheisen henkilövahinko
Huom. Kuolemantapauksen aiheuttamaa henkistä kärsimystä ei korvata surmansa saaneen läheiselle rikosvahinkolain perusteella.
Lue aiheeseen liittyen myös artikkeli Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiin >
Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko >
Vahingonkorvausasian hoitamisesta tuomioistuimessa korvataan vakiintuneen korvauskäytännön mukaan 165 euroa/h lisättynä arvonlisäverolla eli 204,60 euroa/h. Määrä perustuu valtioneuvoston asetukseen oikeusavun palkkioperusteesta ja Valtiokonttorin korvaama tuntiveloitus on perusmäärä 110 euroa/h puolitoistakertaisena. Käytäntö perustuu Vakuutusoikeuden hyväksymään linjaan rikosvahinkolain mukaisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Lähtökohtaisesti vahingonkorvausasian hoitamisesta aiheutunut tuomioistuimen pääkäsittely korvataan istunnon keston mukaan. Lisäksi asian valmistelusta korvataan kohtuullinen tuntimäärä ja tuomion jälkeisistä toimista yhden tunnin työmäärä. Esitutkinnasta aiheutuneita kuluja ei korvata, sillä ne eivät ole suoranaisesti korvausasian hoitamisesta aiheutuneita kuluja.
Pääsääntöisesti sinun on hankittava asiamies oikeudenkäyntipaikkakunnalta tai samasta tuomioistuinpiiristä. Valtiokonttori ei korvaa asiamiehen matkakuluja, mikäli asiamies on otettu muualta kuin oikeudenkäyntipaikkakunnalta tai samasta tuomioistuinpiiristä. Alle 20 km yhdensuuntaisen matkan kuluja ei korvata.
Valtion varoista maksettava korvaus on aina toissijainen eli muiden lakien ja vakuutusten nojalla saatavat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin myöntämästä korvauksesta. Mikäli sinulla on oikeus saada korvausta oikeudenkäyntikuluista esimerkiksi oikeusapulain tai oikeusturvavakuutuksen nojalla, on sinun haettava kulut ensin näistä järjestelmistä. Tavallisin vakuutuksesta myönnettävä korvaus on 8 500 euroa, joten useimmissa tapauksissa rikosvahinkolain mukaisia oikeudenkäyntikuluja ei tule korvattavaksi.
Sinulle voidaan maksaa kohtuullinen korvaus rikosvahinkohakemuksen tekemisestä aiheutuneista kuluista, jos
Lue lisää oikeusavusta: Oikeusapu >
Tutustu tarkemmin: Rikosvahinkolaki, luku 2 Korvattava vahinko >
Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Euroopan Unionin jäsenvaltiossa (muussa kuin Suomessa) etkä voi saada korvausta Suomen valtion varoista, sinulla voi olla oikeus saada korvausta sen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, jossa rikos tapahtui.
EU:n direktiivillä (2004/80/EY) > on luotu yhteistyöjärjestelmä, jonka pyrkimyksenä on helpottaa rikosten uhrien mahdollisuutta hakea korvausta Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävissä tilanteissa.
Yhteistyöjärjestelmää sovelletaan jäsenvaltioiden alueella tehtyjen tahallisella väkivaltarikoksella aiheutettujen vahinkojen korvaamiseen. Korvaus myönnetään tekopaikkavaltion rikosvahinkojen korvaamisesta annetun lainsäädännön perusteella ja sen maksaa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka alueella rikos on tehty. Tietoja eri maiden järjestelmistä on Euroopan oikeusportaalissa >
Jos sinulla on asuinpaikka Suomessa, voit jättää Valtiokonttoriin hakemuksen, joka koskee muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehdyllä väkivaltarikoksella aiheutetun vahingon korvaamista.
Valtiokonttori antaa sinulle yleistä neuvontaa liittyen korvauksen hakemiseen sekä tietoa siitä, miten korvaushakemus täytetään ja mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä.
Sinulta ei peritä maksuja eikä kuluja Valtiokonttorin antamista, Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajat ylittävien rikosvahinkojen korvauksen hakemiseen liittyvistä käännös- tai muista palveluista.
Korvausta haetaan tekopaikkavaltion korvaushakemuslomakkeella. Lomakkeita ja lisätietoja saat Valtiokonttorista, Euroopan oikeusportaalista sekä tekopaikkavaltion viranomaiselta.
Visualisointi: Menettely rajat ylittävässä rikosvahingossa
Oheiseen kaavioon on kuvattu menettely rajat ylittävissä rikosvahingoissa. Menettelyn vaiheet ovat:
1. Euroopan Unionin alueella tapahtuneen tahallisen väkivaltarikoksen uhri, jolla on asuinpaikka Suomessa, voi tehdä hakemuksen rikosvahinkojen korvaamiseksi suomen tai ruotsin kielellä tai tekopaikkavaltion hyväksymällä kielellä.
2. Valtiokonttori avustaa hakijaa hakemuksen tekemisessä, neuvoo todistusasiakirjojen hankkimisessa ja lähettää hakemuksen tekopaikkavaltion viranomaiselle. Valtiokonttori käännättää tarvittaessa asiakirjat tekopaikkavaltion viranomaisen hyväksymälle kielelle.
3. Valtiokonttori ei saa arvioida hakemusta.
4. Tekopaikkavaltion viranomainen ilmoittaa hakijalle ja Valtiokonttorille:
5. Tekopaikkavaltion viranomainen voi esittää lisätietopyyntöjä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa hakijalle neuvoja lisätietopyyntöihin vastaamisessa. Valtiokonttori toimittaa hakijan pyynnöstä lisätiedot tekopaikkavaltion viranomaiselle.
6. Tekopaikkavaltion viranomainen voi halutessaan kuulla hakijaa, todistajaa tai asiantuntijaa. Kuuleminen voidaan järjestää Valtiokonttorin avustuksella tai Valtiokonttori voi kuulla henkilöä ja toimittaa kuulemisesta selvityksen tekopaikkavaltion viranomaiselle.
7. Tekopaikkavaltion viranomainen lähettää päätöksen hakijalle ja Valtiokonttorille.
Jos joudut rikoksen uhriksi, tee aina rikosilmoitus poliisille. Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, sinun tulee vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä. Tuomittuja korvauksia voit hakea valtion varoista Valtiokonttorilta joko sähköisesti tai tulostettavalla lomakkeella. Korvausta on haettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa korvausasiassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, sinun on haettava korvausta kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.
Ennen kuin voit rikoksen uhrina hakea korvauksia, sinun on ilmoitettava rikoksesta poliisille.
Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, tulee sinun vaatia siellä korvausta rikoksen tekijältä. Rikoksen tekijä on aina velvollinen suorittamaan tuomioistuimen määräämän korvauksen.
Linkki tuomioistuimiin oikeus.fi-sivustolla >
Koska Valtiokonttorista maksettava korvaus on toissijainen, sinun tulee ensin hakea korvausta muualta, esimerkiksi:
Korvauksen hakeminen Valtiokonttorilta ei kuitenkaan edellytä, että sinä yrittäisit ensin periä korvausta rikoksen tekijältä.
Hae korvausta Valtiokonttorilta Hakemuslomake ja liitteet -välilehdellä lomakkeella ”Korvaushakemuslomake rikosvahingosta”.
Korvausta haetaan Valtiokonttorilta sitä varten tarkoitetulla lomakkeella kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio.
Mikäli asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä.
Korvaushakemuslomake rikosvahingosta sekä lista siihen tarvittavista liitteistä on tämän sivun Hakemus ja liitteet -välilehdellä >
Korvaus määrätään lähtökohtaisesti vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Rikosvahinkolaki kuitenkin poikkeaa eräiltä osin siitä, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.
Rikosvahinkolaki sisältää enimmäismäärät tietyille korvauksille ja korvaukseen tehtävän perusvähennyksen. Korvausten enimmäismäärät ja perusvähennys vahvistetaan kolmen vuoden välein. Korvaukset on tarkistettu vuoden 2024 alussa.
Seuraavia enimmäismääriä sovelletaan 1.1.2024 alkaen tapahtuneisiin rikoksiin
Muualta saadut korvaukset otetaan huomioon vähennyksenä Valtiokonttorin myöntämistä korvauksista.
Rikosvahinkolain perusteella maksettavalle korvaukselle ei makseta korkoa.
Perusvähennys
Vahinkoa kärsineelle saman vahinkotapahtuman perusteella kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä suoritettavien korvausten yhteismäärästä tehdään perusvähennys, jonka määrä on 260 euroa.
Tuomioistuimen ratkaisun vaikutus rikosvahinkokorvaukseen
Valtiokonttorin päätöksen perustana on tuomioistuimen päätös. Jos poikkeamme tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta, perustelemme päätöksessämme poikkeamisen syyt.
Rikoksen tekijä on velvollinen maksamaan vahingon kärsineelle tuomioistuimen vahingonkorvauslain perusteella määräämän korvauksen. Oikeus korvauksen saamiseen rikoksen tekijältä siirtyy valtiolle siltä osin kuin Valtiokonttori on rikosvahinkolain perusteella myöntänyt korvausta vahinkoa kärsineelle.
Ennakkokorvaus
Sinulle voidaan vaatimuksestasi maksaa ennakkokorvausta, jos korvausasiasi ratkaisu viivästyy Valtiokonttorissa ja sinulla on ilmeinen oikeus määrältään merkittävään korvaukseen.
Rikoksesta aiheutuneiden vahingonkorvausten sovittelu ei estä korvausten hakemista valtiolta rikosvahinkolakiin perustuen.
Lähtökohtaisesti Valtiokonttori hyväksyy vahingonkorvauksista tehdyn sovinnon tuomioistuimen tai paikallisen sovittelutoimiston vahvistamana. Ensisijaisesti sopimus on kuitenkin sitova vain sen osapuolten välillä, joten sovintosopimus ei sido tai ole Valtiokonttorin antaman päätöksen pohjana samalla tavalla kuin tuomioistuimen tuomio.
Korvaukset suoritetaan aina rikosvahinkolain mukaisesti, joten korvausta ei makseta yli lain mukaisen enimmäismäärän, yli vakiintuneen korvauskäytännön eikä korvausta suoriteta, jos se ei ole rikosvahinkolain mukaan mahdollista.
Esimerkiksi kärsimyksestä ei makseta korvausta kuin rikosvahinkolaissa mainituista rikoksista; Yleistä -> Kärsimyksen korvaaminen >
Esine- ja taloudellisesta vahingosta suoritetaan korvausta vain laissa mainituin edellytyksin; Yleistä -> Esinevahingon tai taloudellisen vahingon korvaaminen >
Ansionmenetyskorvausta maksetaan hakijalle tapahtumasta aiheutuneen ansionmenetyksen mukaan, kuitenkin enintään 180 e/pv.
Oikeudenkäyntikuluista ei suoriteta korvausta jos ne on sopimuksessa sovittu jäävän kummankin osapuolen vahingoksi.
Muutoin sovittelun perusteella haettuja korvauksia käsitellään samoin periaattein rikosvahinkolain mukaisesti.
Ulosottoon hakemisesta syntyneitä kuluja ei korvata, sillä ne eivät ole aiheutuneet korvauksen hakemisesta Valtiokonttorista.
Muun lain nojalla ja muualta, esim. tekijältä ja vakuutuksesta saaduista korvauksista on aina ilmoitettava Valtiokonttorille. Valtion varoista maksettava korvaus on toissijainen ja aiheettomasti maksettu korvaus peritään takaisin.
Mikäli käräjäoikeuden vahvistaman sovinnon tai sovittelutoimistossa tehdyn sovinnon jälkeen syntyy uusia kuluja, voidaan näistä hakea korvausta suoraan Valtiokonttorilta.
Keskimääräinen korvaushakemuksen käsittelyaika on 6-8 kuukautta.
Katso tältä Ohjeet-välilehdeltä, mitä sinun tulee tehdä ennen hakemuksen jättämistä. Hakemukseen tarvittavat liitteet on listattu välilehdellä Lomakkeet ja liitteet.
Jos tarvitset apua lomakkeen täyttämisessä tai et tiedä, mitä liitteitä hakemukseesi pitäisi liittää, ota rohkeasti yhteyttä asiakaspalveluumme, niin autamme sinua. Huolellisesti täytetty ja oikeat pdf-muotoiset liitteet sisältävä hakemus etenee nopeammin käsittelyyn.
Nauhoitamme asiakaspalveluumme tulevat puhelut. Myös Valtiokonttorin asiakaspalvelun asiakkaille soittamat puhelut nauhoitetaan. Asiakaspalvelija ilmoittaa nauhoituksesta puhelun alussa. Nauhoitukset auttavat meitä todentamaan asioinnin ja parantamaan palveluamme.
Puhelujen nauhoitus perustuu seuraaviin lakeihin:
Lisää asiasta: Tietosuojavaltuutetun toimiston päätös; Puheluiden nauhoittaminen >
Hae korvausta Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa:
Korvaushakemus rikosvahingosta >
Vastaa saamaasi lisäselvityspyyntöön tai korjaa virheelliset, jo annetut tiedot, sähköisessä asiointipalvelussa mahdollisimman pian. Lisätietojen toimittaminen alla olevan palvelun kautta varmistaa hakemuksesi nopeamman käsittelyn. Lisäksi voit tämän palvelun kautta hakea myös ennakkokorvausta, jos korvausasiasi ratkaisu viivästyy Valtiokonttorissa ja sinulla on ilmeinen oikeus määrältään merkittävään korvaukseen.
Lähetä pyydettyjä lisäselvityksiä >
Jos tarvitset apua lomakkeen täyttämisessä tai et tiedä, mitä liitteitä hakemukseesi pitäisi liittää, ota rohkeasti yhteyttä asiakaspalveluumme, niin autamme sinua. Huolellisesti täytetty ja oikeat pdf-muotoiset liitteet sisältävä hakemus etenee nopeammin käsittelyyn. Asiakaspalvelumme yhteystiedot löydät tämän sivun alareunasta.
Suomi.fi-valtuutuksella asioiminen on otettu käyttöön rikosvahinkoasioissa. Organisaatio voi nyt itse myöntää ja mitätöidä valtuuksia työntekijöilleen ja siten hallita sitä kuka organisaation nimissä asioi. Yritystä tai yhdistystä yksin edustamaan oikeutettu voi antaa valtuutuksen sähköisesti ja se tulee voimaan välittömästi. Lisätietoja löydät Suomi.fi -palvelusta.
Tarvittavan valtuuden nimi on Valtion korvaus-, maksuvapautus- tai perintöasian hoitaminen.
Jos alaikäinen on rikoksen uhri, korvaus maksetaan alaikäisen omalle tilille korvauksen ylittäessä 1000 euroa. Jos alaikäisen vanhempi tai huoltaja on rikoksen tekijänä ja vahingonaiheuttajana, korvaus maksetaan sen suuruudesta riippumatta aina sellaiselle tilille, johon vahingonaiheuttaneella ei ole käyttöoikeutta. Valtiokonttori on velvollinen ilmoittamaan Digi- ja väestötietoviranomaiselle alaikäiselle maksetusta 1000 euron ja sen ylittävästä korvauksesta. Digi- ja väestötietoviraston ohjeiden mukaan lapsen edunvalvoja ja huoltaja ei saa sekoittaa alaikäisen varoja toisen varoihin.
Alle 18-vuotiaan omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta alaikäisen edunvalvojana toimii pääsääntöisesti hänen huoltajansa, joka huolehtii alaikäisen taloudellisista asioista. Alaikäisen edunvalvoja voi toimia myös muu henkilö, kun alaikäisen huoltaja, jos huoltaja on esteellinen valvomaan alaikäisen etua. Kun alaikäiselle maksettava korvaus on yli 20 000 euroa, Digi- ja väestötietovirasto merkitsee sen holhousasioiden rekisteriin ja alkaa seurata alaikäisen omaisuuden hoitamista.
0295502736, ma-pe 09.00-12.00
Valtiokonttori ei peri 0295-numeroihin soitetuista puheluista maksuja. Operaattorit perivät puheluista normaalin matkapuhelin-/palveluverkkomaksun.
Vaihde: +358 295 50 2000
vain liitteitä, ei hakemuksia
Jos tarvitset henkilökohtaista neuvontaa korvausasiaasi liittyen, ota yhteyttä asiakaspalvelunumeroon ja sovi tapaamisaika.
PL 550, 00054 Valtiokonttori
