Työsuojelu

Työsuojelu on turvallisuusjohtamista ja yhteistoimintaa, jota toteutetaan jokaisella työpaikalla. Vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveydestä on työnantajalla.

Työturvallisuuslain (738/2003) perusvaatimus on, että työ ei saa aiheuttaa terveyden menettämisen vaaraa. Tämän takaamiseksi työnantajan velvollisuutena on huolehtia mm.

  • työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista
  • työolojen seurannasta
  • toimenpiteistä vaarojen vähentämiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Turvallisuutta parannetaan työpaikalla yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työntekijöiden tulee noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä ja välttää epäasiallista käyttäytymistä. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa puutteista ja epäkohdista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelupäällikölle.

Laissa on määritelty yleisten säännösten lisäksi työtä ja työolosuhteista koskevia tarkempia säännöksiä, jotka koskevat mm.

  • ergonomiaa, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta ja eräitä työn vaaroja koskevat säännökset
  • työpaikan ja työympäristön rakenteita
  • kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä ja vaarallisten aineiden käyttöä
  • koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuutta
  • onnettomuuden vaaran torjuntaa, pelastautumista ja ensiapua
  • henkilöstötiloja.

Lue lisää työsuojelutoiminnan suunnittelusta ja hyvistä käytänteistä Verohallinnon työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2016. 

Työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta (44/2006). Lain perusteella on sovittu valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus (28.3.2010), jonka perusteella virastot tekevät omat työsuojelun yhteistoimintasopimuksensa.

Valtion työelämäneuvottelukunta määritteli työsuojelutoimintaa koskevia vastuita ja rooleja v. 2014 > 

Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja taata jokaiselle mahdollisuudet vaikuttaa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio on työnantajan apuna toimiva asiantuntijaelin.

Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan sijaisena ja aloitteellisena yhteistoiminnassa, ellei viraston tai kyseisen työpaikan ylin johtaja ole itse työsuojelupäällikkö.

Työsuojeluvaltuutetut, varatyösuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet toimivat henkilöstön edustajina ja työsuojelun asiantuntijoina. Asiantuntijuutta kasvatetaan kouluttautumalla työsuojelukursseilla ja verkostoitumalla muiden organisaatioiden työsuojeluasiantuntijoiden kanssa.

Työoloihin ja turvallisuuteen liittyviä asioita on hyödyllistä käsitellä työpaikalla osana arkityötä mm. kehityskeskusteluissa ja työpaikkapalavereissa.

Työterveyshuolto toimii työpaikan asiantuntijana työterveyteen liittyvissä asioissa. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja sen perusteella annetut säädökset määrittävät työterveyshuollon tehtäviä ja työterveysyhteistyötä. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuulu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kuten

  • työpaikkaselvitys eli työn terveydellisten olojen selvittäminen
  • terveystarkastukset
  • työkyvyn seuranta ja tukeminen.

Sairaanhoitopalvelut kuuluvat työnantajan vapaaehtoisesti hankkimaan työterveyshuoltoon. Valtion henkilöstön työterveyshuolto -ohjeessa/määräyksessä määritellään valtiolla sovittujen työterveyshuoltopalvelujen sisältöä. 

Keskeiset tietolähteet käytännön työsuojelutoimintaan

Käytännön vinkkejä ja ohjeita löydät eritoten Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja työsuojeluhallinnon nettisivuilta. Työympäristön suunnittelusta ja sisäilmaongelmista löytyy edellä mainittujen lisäksi tietoa ja nimenomaan valtioyhteisölle suunnattuja toimintaohjeita Senaatin sivuilta.

Myös Verohallinnon työsuojelun toimintaohjelmasta Yhteistyöllä turvattuun työkykyyn ja työhyvinvointiin saa paljon hyödyllisiä vinkkejä ja linkkejä.

Työsuojeluhenkilörekisteri

Valtion organisaatiot ilmoittavat työsuojeluhenkilörekisteritietonsa sähköiseen palveluun. Palvelua ylläpitää Työturvallisuuskeskus (TTK). Palvelusta saa myös otteen työsuojeluhenkilörekisteristä.

Työsuojeluhenkilörekisterin ilmoituksia ei toimiteta Valtiokonttoriin. Myös Uusi-Kaiku -lehden työsuojeluhenkilöstöä koskevat osoitteenmuutokset hoituvat ajan tasalla pidettävän rekisterin kautta.

Lue lisää valtion työsuojeluhenkilörekisteristä >

Työsuojeluosaamisen kehittäminen

Työsuojelun yhteistoimintaa lähdetään rakentamaan alusta: työsuojelua koskevan osaamisen kehittämisestä.

Työsuojeluvaltuutetun perustyökaluihin kuuluvat kirjat Työturvallisuuslaki, soveltamisopas sekä Työsuojelun valvonta. Molemmat ovat Työterveyslaitoksen julkaisuja. Työpaikalla on sovittava työsuojelutehtävissä tarvittavan työvälineiden - kuten kirjallisuuden - hankkimisesta. Nämä kaksi kirjaa ovat listalla ensimmäisenä. Työsuojeluhallinto ylläpitää internetsivuja, joissa on päivitetty listaus työsuojelulainsäädännöstä (voimassaolevasta ja valmisteilla olevasta): www.tyosuojelu.fi/fi/saannokset.

Lue lisää työsuojelun koulutustarjonnasta täältä >

Valtion työelämäneuvottelukunta

Valtiovarainministeriön yhteydessä toimii valtion työelämäneuvottelukunta, jossa ovat mukana edustajia mm. Valtiokonttorista, valtiovarainministeriöstä, henkilöstöä edustavista keskusjärjestöistä sekä virastoista. Neuvottelukunta mm. julkaisee Uusi Kaiku – valtion työelämän kehittämislehteä. Lue lisää valtion työelämäneuvottelukunnasta.

Valtion työelämän kehittäjien verkostoituminen

Valtiokonttorin tehtävänä on tukea valtion työelämää virastoissa ja ministeriöissä kehittävien henkilöiden verkostoitumista. 

Valtion työelämän kehittäjiä ovat kaikki, jotka aktiivisesti osallistuvat työyhteisönsä tai valtion yhteisön edellytysten kehittämiseen. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi työsuojeluhenkilöstöllä, Kaiku-kehittäjillä, työterveyshuollon parissa työskentelevillä, kuntoutusyhdyshenkilöillä, henkilöstökoordinaattoreilla ja henkilöstötoimen työntekijöillä – sinä olet yksi meistä. 

Oikeusministeriön hallinnonalalla on lähdetty systemaattisesti kehittämään työsuojelijoiden osaamista ja keskinäistä kokemusten ja käytäntöjen vaihtoa ja verkostoitumista. Hankkeeseen kannattaa ehdottomasti tutustua. Raportti löytyy OM:n verkkosivuilta.

Työelämän kehittämisraha

Työsuojelutoimintaan on mahdollista saada myös taloudellista tukea Kaiku-työelämän kehittämisrahasta. Se on harkinnanvarainen avustus, jolla tuetaan valtion virastojen ja laitosten työhyvinvointi- ja työsuojeluhankkeiden toteuttamista.  Kyseessä on kaksivuotinen siirtomääräraha ja sitä voi hakea ilman erillisiä hakuaikoja. Määräraha on osarahoitusmuoto ja sitä haetaan Valtiokonttorista. Rahan myöntämiskriteerit ja hakuohjeet löytyvät osiosta Työelämän kehittämisraha >

Työsuojelun verkkokurssi

Valtiokonttori on toteuttanut verkkokurssin valtionhallinnon työsuojeluhenkilöstölle, HR-asiantuntijoille, työhyvinvoinnista vastaaville ja esimiehille. Kurssia voi käyttää myös koko henkilöstölle työsuojelun perehdyttämiskoulutuksena.

Kurssi sisältää erityisesti valtionhallinnossa tarvittavaa perusaineistoa. Syvällisempää tutustumista tuetaan linkeillä.

Verkkokurssi on koko valtiosektorin käytettävissä Valtorin ylläpitämässä verkkokoulu-oppimisympäristössä osoitteessa: www.valtiokonttori.fi/verkkokoulu.

Kurssi löytyy kurssikategoriasta henkilöstöhallinto. Sen käyttö on maksutonta, mutta vaatii rekisteröitymisen.

Verkostoituminen ja tilaisuudet

Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori valtion työelämäneuvottelukunnassa olevine yhteistyökumppaneineen haluaa tukea koko valtion laajuista työsuojeluhenkilöiden verkostoitumista, minkä tavoitteena on ajankohtaisiin asioihin perehdyttäminen, hyviksi koettujen käytänteiden jakaminen ja vertaistuen saaminen. Kaikkein tärkeintä on toki näkyminen ja toimiminen omalla työpaikalla ja siellä tapahtuva verkostoituminen kaikkien työelämää ja koko henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksiä rakentavien kesken.

Julkaistu 23.9.2013 klo 8.00 , päivitetty 16.12.2016 klo 10.58
Suomeksi   På svenska   In English

Takaisin sivun alkuun