Mitä sairaudet tai työkyvyttömyys maksavat työnantajalle?

Pikalinkit tämän sivun aiheisiin:

Sairauspoissaolojen kustannukset >
Sairauspoissaolojen suorat vaikutukset henkilötyövuosina ja kustannuksina valtiolla vuonna 2011 >
Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset koko valtion tasolla >
Miten työkyvyttömyys vaikuttaa eläkevakuutusmaksuihin? >
Miten työkyvyttömyyseläkemaksu muodostuu? >
Työkyvyttömyys vaikuttaa maksujen suuruuteen >
Maksuluokkataulukko >
Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat eläkkeet >
Esimerkki: Täysin omavastuisen työnantajan maksuluokan määräytyminen vuonna 2010 >
Eläkkeeseen asti jatkuvan VaEL-työkvyvyttömyyden kustannukset/henkilö >
Nuoren työntekijän työkyvyttömyys tulee työnantajalle kalliiksi >
Miten työkyvyttömyyseläkkeestä muodostuva summa kustannetaan? >

Sairauspoissaolojen kustannukset

Valtaosa valtion henkilöstöstä sairastaa vuoden aikana suhteellisen vähän. Vuonna 2011 kolmanneksella henkilöstöstä ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Koko vuoden valtion palveluksessa olleista 79 prosenttia ei sairastanut vuoden aikana lainkaan tai sairasti enintään 10 työpäivää. Heidän poissaoloistaan kertyi vain 21 prosenttia kaikista poissaolopäivistä. Sairauspoissaolot kasautuvat siis voimakkaasti, kun loput 21 % henkilöstöstä vastasi noin 79 prosentista poissaolopäiviä. Eniten sairastaneelle viidelle prosentille henkilöstöstä kertyi kaikista poissaolopäivistä 45 prosenttia.

Kaikkiaan valtion henkilöstöllä oli vuonna 2011 sairauspoissaoloja keskimäärin 9,7 työpäivää henkilötyövuotta kohti, josta kertyi yhteensä noin 3200 henkilötyövuotta sairauspoissaoloja. Kun sairauspoissaolokustannuksen perustana käytetään yhden henkilötyövuoden keskihintaa, 54 275 euroa, sairauspoissaolot maksoivat kaikkiaan 173 miljoonaa euroa. Sairauspoissaoloajan työvoimakustannukset olivat 3,8 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista.

Kun otetaan sairauspäivän työvoimakustannusten lisäksi huomioon tuottavuuden menetykset ja mahdolliset sijaisten palkkaukset, sairaustyöpäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 351 euroa. Näin mitattuna sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset olivat 284 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Jos henkilötyövuotta kohden laskettuja sairauspoissaoloja pystyttäisiin vähentämään valtiolla 9,7 työpäivästä 7,7 työpäivään, saataisiin 660 henkilötyö vuotta nykyistä enemmän käyttöön. Tuottavuus nousisi noin 0,8 prosentilla. Työvoimakustannuksilla mitaten kustannussäästö olisi 36 miljoonaa euroa ja sairaustyöpäivän hinnalla mitaten 58 miljoonaa euroa. Tavoitteen toteutumista auttaisi erityisesti, jos runsaimpia poissaoloja saataisiin ehkäistyä ja lyhennettyä.

Sairauspoissaolojen suorat vaikutukset henkilötyövuosina ja kustannuksina valtiolla ja eri kokoisissa organisaatioissa vuonna 2011

Organisaation koko henkilötyövuosina

Suorat menetykset sairauspoissaoloista 
(9,7 tpv/htv)

Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset työnantajalle, euroa
(351 euroa/tpv)

tpv

htv

työvoimakustannuksina, euroa (215 euroa/tpv)

100

970

3,8

208 090

340 470

250

2 425

9,6

520 224

851 175

500

4 850

19,2

1 040 449

1 702 350

1 000

9 700

38,3

2 080 898

3 404 700

2 000

19 400

76,7

4 161 795

6 809 400

3 000

29 100

115,0

6 242 693

10 214 100

83312¹

808 124

3 194,2

173 363 192

283 651 464

¹Koko valtio

Sairauspoissaolojen lisäksi poissaoloja kertyi vuonna 2011 tapaturmien vuoksi 0,4 työpäivää ja lapsen sairastumiseen liittyvän tilapäisen hoitovapaan vuoksi 0,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti.

Ks. poissaolokustannuksista tarkemmin 
Veli-Matti Lehtonen: Ihmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna 2011 ja kehitys vuodesta 2006 alkaen >
Veli-Matti Lehtonen: Miten hallita sairauspoissaoloja? >

[Takaisin sivun alkuun]

Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset koko valtion tasolla

Vuonna 2011 valtion palveluksesta siirtyi eläkkeelle runsaat 2800 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneistä 81 prosenttia oli jatkanut työssä vanhuuseläkeikään asti ja työkyvyttömyyseläkkeelle oli siirtynyt 19 prosenttia. Poistuvalle työttömyyseläkkeelle oli siirtynyt enää vain joitakin yksittäisiä henkilöitä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin 1500 henkilöllä oli vähintään 63 vuoden henkilökohtainen eläkeikä, ja heillä oli ollut mahdollisuus siirtyä eläkkeelle joustavasti 63-68-ikävuosien välillä. Joustavan vanhuuseläkeiän piiriin kuuluneista 43 prosenttia oli jatkanut työssä omaa eläkeikäänsä pidempään, 45 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle juuri omassa eläkeiässään, ja 12 prosenttia oli siirtynyt omaa eläkeikää aikaisemmin. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen tuotti valtiolle nettohyötynä runsaat 530 henkilötyövuotta.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin on luettu mukaan sekä pysyvät eläkkeet että määräaikaiset kuntoutustuet (vuonna 2010 suhde oli 60 % vs. 40 %). Niin ikään kokonaismäärä sisältää täysien työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeet. Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 53,8 vuotta. Useimmissa tapauksissa varsinaiseen eläkeikään on vielä monen vuoden matka.

Koko valtion osalta (=toiminnassa olevat valtion budjettisidonnaiset virastot ja laitokset) vuoden 2011 työkyvyttömyyseläkemeno oli yhteensä 91 miljoonaa euroa. Jos kustannuksiksi laskettaisiin esimerkiksi menetetyn työpanoksen arvo ja sen mahdollinen korvaaminen,  todellinen kustannus olisi huomattavasti suurempi.

[Takaisin sivun alkuun]

Miten työkyvyttömyys vaikuttaa eläkevakuutusmaksuihin?

Työkyvyttömyyseläkkeestä voi koitua työnantajalle yllättävän suuria kustannuksia.

Työnantaja voi omalla työhyvinvoinnin kehittämistyöllään vaikuttaa sekä lopulliseen eläkemaksuprosenttinsa että ennakkomaksuprosenttinsa suuruuteen. Mitä vähemmän työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää.

Miten työkyvyttömyyseläkemaksu muodostuu?

Työkyvyttömyyseläkemaksu koostuu kahdesta osasta:

  1. kertamaksusta 
  2. riskimaksusta

Kertamaksun suuruus määräytyy taulukon perusteella ja sillä katetaan yhteisesti etukäteen rahastoimalla työaikana karttuva eläkkeenosa. Kertamaksussa ei ole mukana ns. tulevan ajan osuutta, joka kustannetaan riskimaksulla.

Tuleva aika on aika työkyvyttömyyden alkamisesta työntekijän eläkeikään. Mitä nuorempi työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, sitä kauemmin työkyvyttömyyseläkettä maksetaan ja sitä pidempi on myös tulevan ajan osuus.

Työkyvyttömyys vaikuttaa maksujen suuruuteen

Työnantajan eläkemaksuun vaikuttavat myös työnantajakohtaiset työkyvyttömyystapaukset. Työnantajan työkyvyttömyysriskimaksu määräytyy vuoden 2009 alusta alkaen työnantajalle määrätyn maksuluokan perusteella.

Maksuluokka määrätään vain omavastuisille työnantajille, eli sellaisille työnantajille, joiden palkkasumma on vähintään 1,5 miljoonaa euroa vuoden 2004 indeksitasossa. Tätä pienemmät työnantajat maksavat kiinteää työkyvyttömyysriskimaksua.

Maksuluokkia on yhteensä yksitoista. Maksuluokka kuusi on nk. perusmaksuluokka ja se vastaa VaEL-järjestelmän keskimääräistä työkyvyttömyysriskimaksun tasoa.

Työnantajakohtainen maksuluokka määritellään kullekin vuodelle etukäteen työnantajan työntekijöille kahtena viimeksi toteutuneena vuonna myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Näiden työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella työnantajalle lasketaan riskisuhde, joka kuvaa työnantajan työkyvyttömyysriskiä suhteessa keskimääräiseen VaEL-järjestelmän työkyvyttömyysriskiin (nk. teoreettinen työkyvyttömyyseläkemeno).

Maksuluokka määrätään kahden vuoden riskisuhteen keskiarvon perusteella.

Maksuluokkataulukko

Maksuluokka






 
Luokkakerroin
(kahden vuoden riskisuhteen keskiarvo)




 
Maksuluokkakerroin





 

Vuoden 2013 omavastuisten työnantajien
keskimääräinen työkyvyttömyys-

riskimaksu
(% palkasta)

11 vähintään 4,00 4,50 4,39
10 3,00 - 3,99 3,50 3,85
9 2,00 - 2,99 2,50 2,74
8 1,50 - 1,99 1,75 1,93
7 1,20 - 1,49 1,35 1,24
6 0,80 - 1,19 1,00 1,00
5 0,60 - 0,79 0,70 0,76
4 0,40 - 0,59 0,50 0,47
3 0,20 - 0,39 0,30 0,33
2 0,10 - 0,19 0,15 0,17
1 alle 0,10 0,05 0,06

[Takaisin sivun alkuun]

Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat eläkkeet ovat

  • työkyvyttömyysriskimaksuun vaikuttavat toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet 
  • tarkasteluaikana (kaksi viimeksi toteutunutta vuotta) kuntoutustuesta tai osakuntoutustuesta työkyvyttömyyseläkkeeksi tai osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muuttuneet eläkkeet

Työnantajan maksuluokkaan eivät vaikuta kuntoutus- ja osakuntoutustuet, vaan ne kustannetaan maksuperusteisesti erillisellä kuntoutustukimaksulla, joka on samansuuruinen (% palkkasummasta) kaikille valtion eläkemaksujärjestelmän piiriin kuuluville työnantajille.

Kuntoutusrahaa ei huomioida omavastuisessa työkyvyttömyysosassa.

Työnantaja voi omalla työhyvinvoinnin kehittämistyöllään vaikuttaa sekä lopulliseen eläkemaksuprosenttinsa että ennakkomaksuprosenttinsa suuruuteen. Mitä vähemmän työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää.

Esimerkki: Täysin omavastuisen työnantajan maksuluokan määräytyminen vuonna 2010

Työnantajan työkyvyttömyysriskimaksutariffi 1,20 %

Työnantajan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus vuonna 2007: 90 000 €
Työnantajan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannus vuonna 2008: 200 000 €

Työnantajan teoreettinen työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2007: 200 000 €
Työnantajan teoreettinen työkyvyttömyyseläkemeno vuonna 2008: 220 000 €

Riskisuhde vuonna 2007: 90 000 / 200 000 = 0,45000
Riskisuhde vuonna 2008: 200 000 / 220 000 = 0,90909
Riskisuhteiden keskiarvo (0,45000 + 0,90909) / 2 =0,67955
  -> maksuluokka on 5 ja maksuluokkakerroin 0,70

Työnantajan työkyvyttömyysriskimaksu vuodelle 2010 on 0,70 * 1,20 % = 0,84 %.

Eläkkeeseen asti jatkuvan VaEL-työkvyvyttömyyden kustannukset/henkilö

elakkeeseen_asti_jatkuva_vel-työkyvyttömyyden_kustannukset.jpg
Esimerkki:
55-vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Hänen palkkansa on 2500 €/kk. Työnantajalle lankeavat kustannukset eläkkeestä ovat 2500 x 12 x 2,087 = 62 600 €.
(Oletukset: VaEL-työskentely alkaa 25-vuotiaana)

[Takaisin sivun alkuun]

Nuoren työntekijän työkyvyttömyys tulee työnantajalle kalliiksi

Työkyvyttömyyseläkekustannukset riippuvat ensisijaisesti työkyvyttömäksi tulleen työntekijän iästä. Esimerkiksi henkilöstä, joka on tullut työelämään 25-vuotiaana, ansaitsee noin 2500 euroa kuukaudessa ja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle 30-vuotiaana, koituu työnantajalle valtavat, noin 300.000 euron kustannukset. Tämä vastaa suunnilleen kymmenen vuoden palkkasummaa. Yksikin tapaus näkyy työnantajalla reippaana vakuutusmaksun nousuna.

Miten työkyvyttömyyseläkkeestä muodostuva summa kustannetaan?

Osittain
omavastuinen
työnantaja
palkkasumma ylittää 1,5 milj. euroa

Täysin
omavastuinen
työnantaja

 
palkkasumma ylittää 24 milj. euroa
Pientyönantaja palkkasumma on alle 1,5 milj. euroa


Euromääräiset rajat ovat vuoden 2004 tasossa ja niitä korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Valtion eläkelain piirissä eniten työkyvyttömyyttä ovat viime vuosina aiheuttaneet mielenterveyteen liittyvät ongelmat – vuonna 2008 lähes 40 % työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä sairasti jotakin mielenterveydellistä häiriötä. Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosina hieman kasvanut.

[Takaisin sivun alkuun]

Kohderyhmä: Virastot ja laitokset
Ydinprosessi: Henkilöstöjohtamisen tukeminen
Julkaistu 8.11.2012 klo 10.32 , päivitetty 20.11.2012 klo 17.43 Suomeksi   På svenska

Takaisin sivun alkuun