Innostusta työhön

Ravitse myönteisiä tunteita ja vahvuuksia itsessäsi ja työyhteisössäsi. Klikkaa "kukkasia" ja löydä tähän virikkeitä. Toivomme, että hyödynnät tätä sivustoa, kun kehität yhteisösi työhyvinvointia. Voit lähettää sivustoon myös täydennystä tai palautetta osoitteeseen kaiku(at)valtiokonttori.fi tai liisa.virolainen(at)valtiokonttori.fi.

Myönteinen kukka
TH Myönteisyys vahvistaa Terveyden perusta Rakenteet vaikukttavat myös tunteisiin
Myönteisten tunteiden syventäminen Rakenna vahvuuksien varaan Tietoinen läsnäolo Kohti uusia ulottovuuksia Kulttuuri syntyy sanoista
Motivaatio Harjoita hyveitä Kaksitoista askelta onnellisuuteen Näköalan vahvistamisen taito Rakenteiden tutkiminen yhdessä
Arvostusta TH Kukkanen, varsi TH Kukkanen, varsi TH Kukkanen, varsi TH Kukkanen, varsi

Innostusta työhön – vahvuuksia ja voimavaroja työyhteisöön


Myönteiset tunteet, hyveet ja luonteen vahvuudet ovat erinomainen, mutta osin käyttämätön voimavara työssä. Ne ovat ratkaisevassa roolissa tavoiteltaessa uutta ajattelua ja luovuutta, tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja menestymistä. Samalla ne toimivat puskureina monilla elämän osa-alueilla.

Keinoja onnellisuuden lisäämiseksi ja epäkohtien rakentavaksi ratkaisemiseksi on löydetty positiivisen psykologian tutkimuksista.

Psykologian professori Martin Seligmanin aloitteesta on löydetty uudelleen psykologian osa-alue, joka täydentää perinteistä traumoihin ja sairauksiin keskittyvää tutkimusta kiinnittämällä huomiota myönteisiin seikkoihin kuten onnistumisiin, voimavaroihin, hyveisiin ja luonteen vahvuuksiin. Keskeinen kysymys on, milloin ihminen voi toimia optimaalisesti, mahdollisimman kukoistavasti. Mitkä tekijät tukevat sitä, mitkä estävät?

Virheiden korjaamisen sijasta rakennetaan mahdollisuuksia ja kyvykkyyksiä. Tutkimus kohdistuu terveyden perustaan, inhimillisiin vahvuuksiin, myönteisiin tunteisiin, optimaaliseen suorituskykyyn, toimiviin ihmissuhteisiin ja menestykseen. Näitähän organisaatiotkin tavoittelevat, ja siksi pieni perehtyminen positiiviseen psykologiaan on paikallaan itse kullekin!

Positiivisessa psykologiassa huomio kiinnitetään siis siihen, mikä ihmisissä - ja työyhteisössä - on toimivaa, vahvaa ja mahdollista. Keskittymällä heikkouksien poistamiseen rakennamme keskinkertaisuutta, panostamalla vahvuuksien hyödyntämiseen ja edelleen kehittämiseen mahdollistamme erinomaisuutta.

Vastaavasti negatiivisten tunteiden poistamiseen tähtäävä ponnistelu helpottaa elämää, mutta ei itsessään tee sitä onnelliseksi tai merkitykselliseksi. Hyödyllisempää on keskittyä siihen, mikä jo on merkityksellistä ja mielekkyyttä ja aitoa mielihyvää tuottavaa.

Positiivisuus on Seligmanin mukaan ihmiselle yhtä luontaista kuin negatiivisuuskin. Voit lukea lisää Seligmanin ja kollegansa Mihaly Csikszentmihalyin alustavia ajatuksista psykologian tarpeesta kiinnittää huomiota positiivisiin tunteisiin, vahvuuksiin ja terveyteen ja selviytymiseen seuraavasta artikkelista > tai kuunnella lyhyen esitelmänpätkän tästä >

Barbara Fredrichson on toinen keskeisistä positiivisen psykologian uranuurtajista. Hänen mainio videoitu puheensa löytyy Aalto yliopiston sivuilta  (kesto noin tunti, sopii hyvin tiskauksen tai pölyjen pyyhkimisen taustalle, jos ei muuten malta pysähtyä). Paitsi Frerdichsonin oma puhe, merkillepantavaa on myös tapa, jolla Esa Saarinen luo positiivisen tilan isoon luentosaliin ja auttaa kollegaansa ottamaan tilanteen haltuunsa.

Ja miten saisikaan tätä Saarisen luentosarjan energiaa ja intoa työpaikoille, tiedon lisäksi?

Suomessa positiivisen psykologian pioneereja ovat professorit Markku Ojanen ja Marja-Liisa Manka Tampereelta sekä Esa Saarinen Aalto yliopistosta. Jari Hakasen ja kumppaneiden työn imuun keskittyvä tutkimus Työterveyslaitoksella on myös uraa uurtavaa. Myös mm. Mari Kiran tutkimukset sosiaalisesti kestävästä, työntekijöiden voimavaroja uudistavasta työelämästä ovat tutustumisen arvoisia.

Alkukesällä 2014 Suomeenkin lanseerattiin termi joukkokukoistus nobelisti Edmund Phelpsin vierailun myötä. Filosofian Akatemia on julkaissut mainion sivuston ”Kohti joukkokukoistavaa Suomea”, jonne on kerätty työkaluja niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko Suomenkin kukoistamisen lannoittamiseksi. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.

”Johtajan ydinkysymys on, miten hän kohtaa toiset ihmiset.” (Esa Saarinen)

Eikö meistä itse kukin halua olla onnellinen oman elämänsä sankari?

Liisa Virolainen
Kehityspäällikkö, Kaiku-palvelut
Valtiokonttori

Lisää aiheesta

Julkaistu 28.1.2014 klo 13.31 , päivitetty 18.6.2014 klo 11.47


Takaisin sivun alkuun