Palveluketjut selkeämmiksi

Palveluketjut selkeämmiksi

Tuottavuutta ei synny sillä, että muutamme nykyprosessit sähköisiksi. Meidän tulee uudistaa valtionhallinnon toimintatapoja: määritellä toimintaprosessimme uudelleen siten, että ne näkyvät asiakkaille selkeinä palveluketjuina tai yhden tapahtuman aiheuttamana palveluryppäinä. Samassa yhteydessä meidän tulee arvioida, miten voisimme merkittävästi kehittää palvelujamme ja sujuvoittaa toimintaamme uusien teknologioiden avulla. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulee olla, että palvelu toteutuu asiakkaan puolesta, hänen tarpeensa ennakoiden ja olemassa olevia tietoja hyödyntäen.

Palveluketjut selkeämmiksi hyötyjä

Palvelut ennakoivat asiakkaan tarpeen

Palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulee olla, että palvelu toteutuu asiakkaan puolesta, hänen tarpeensa ennakoiden ja olemassa olevat tiedot hyödyntäen.

Digitaalisten palveluiden toteuttamisessa tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti julkishallinnon olemassa olevia tietoja, käyttää analytiikkaa asiakkaan tarpeen tunnistamiseksi ja automatisoida palveluprosesseja.

Hyvä käytännön esimerkki asiakastarpeet ennakoivasta ja pitkälle automatisoidusta palvelusta on Verohallinnon toteuttama veroehdotuspalvelu. Verohallinto kerää ja analysoi asiakkaaseen liittyvät ja verotuksen kannalta tarvittavat tietovirrat ja laatii niistä asiakkaalle veroehdotuksen. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse tehdä mitään toimenpiteitä annetun veroehdotuksen osalta, mutta palvelussa on myös mahdollisuus antaa ehdotusta täydentäviä tietoja.

Verohallinnon määrätietoinen työ tietovirtojen hyödyntämisessä ja palvelun automatisoinnissa luo perustan myös suunnitellulle kansalliselle tulorekisterille, joka edelleen mahdollistaa julkishallinnon palveluiden automatisointia.

”Tulorekisterin ensisijaisena tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen ilmoitusmenettelyjä yksinkertaistamalla. Jatkossa tiedot toimitettaisiin kattavasti keskitettyyn rekisteriin vain yhden kerran välittömästi kunkin maksutapahtuman yhteydessä. Näin rekisteristä on koko ajan saatavissa ajantasainen tieto yksittäiselle kansalaiselle maksetuista suorituksista. Jatkossa kansalaisen tulotietoja tarvitsevat tahot hakevat nämä tiedot lainsäädäntöön perustuvan oikeuden nojalla suoraan tulorekisteristä. Reaaliaikainen rekisteri mahdollistaa tulevaisuudessa myös siirtymisen reaaliaikaiseen verotukseen ja sosiaaliturvaan, jos niin erikseen päätettään.

Tulorekisteriä tulevat hyödyntämään ne tahot, jotka nykyisinkin tarvitsevat kansalaisen tulotietoja, kuten Verohallinto, Kela sekä muun muassa useat etuustuloja maksavat yksityisen sektorin toimijat. Jatkossa kansalaisen ei enää tarvitse itse toimittaa tulojaan koskevia tietoja esimerkiksi Kelalle tai työttömyyskassalle, vaan tiedot saadaan suoraan tulorekisteristä. Myös kansalainen itse pääsee tarkistamaan tulotietonsa rekisteristä milloin tahansa.”5

Julkishallinnossa on lukuisa joukko vastaavanlaisia potentiaalisia palvelumahdollisuuksia, joissa viranomaistietoon perustuen ja sitä analyyttisesti hyödyntäen voidaan asiakastarve täyttää joko täysin automaattisesti tai puoliautomaattisesti tuottamalla valmis esitys loppukäyttäjälle.

Mobiili ensin -malli ja päätelaiteriippumattomuus

Merkittävällä osalla kansalaisista ja hallinnon virkamiehillä on älypuhelin, jolla palveluita on mahdollista käyttää ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisten palveluiden käyttäminen onkin siirtynyt kasvavassa määrin mobiilipäätelaitteisiin perinteisten työasemien sijaan. Myös loppukäyttäjien odotukset palveluiden päätelaiteriippumattomalle saatavuudelle kasvavat jatkuvasti.

Tämä asettaa vaatimuksen kehittää ja toteuttaa uudet palvelut lähtökohtaisesti päätelaiteriippumattomana ns. ”mobile first -mallilla”, jossa palvelut kehitetään ensisijaisesti mobiilikäyttäjien tarpeisiin, minkä jälkeen ne on mahdollista laajentaa työasemilla käytettäviksi.

Palveluiden toteuttaminen päätelaiteriippumattomina ohjaa keskittymään palvelun ydintoimintoihin (ns. sisäänrakennettu lean-ajattelu) ja loppukäyttäjän kannalta oleellisiin toimintoihin.
 

Esimerkki 1: Mobiilipalautejärjestelmä tielläliikkujille

Liikennevirastolla on suunnitelmissa luoda mobiilipalautejärjestelmä, jolla tielläliikkujat voivat lähettää mobiilisti eri päätelaitteilla tietoa liikenteestä ja liikkumisesta. Liikkujien toimittaman tiedon perustella viranomaiset voivat antaa liikkumista sujuvoittavia ohjeita ja reittitietoja.
 

Esteitä nykytilassa tämän toteuttamiselle:

  • Nykyiset hallinnon palvelut on kehitetty käytettäväksi työasemilla ja niiden muuntaminen jälkikäteen päätelaiteriippumattomiksi on vaikeaa.
  • Arkkitehtuuri- ja tietoturvavaatimukset eivät ota huomioon palveluiden kasvavaa päätelaiteriippumattomuusvaatimusta. Esimerkiksi valtion yhteinen tietoliikenneratkaisu VY-verkko ei tue mobiilipäätelaitteilla tapahtuvaa palveluiden käyttöä.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Kirjataan valmisteilla oleviin digitalisaation periaatteisiin, että kaikkien palveluiden tulee olla lähtökohtaisesti saatavilla päätelaiteriippumattomasti.6
  • Uusien palveluiden ja niiden toteuttamisteknologioiden kehittämisessä pyritään päätelaiteriippumattomuuteen ja mobiili-ensin lähtöiseen kehittämiseen.
  • Valtionhallinnon yhteisten ICT-palveluiden arkkitehtuuri muutetaan tukemaan mobiili- ja päätelaiteriippumattomia palveluita (Valtori-, tietoverkko-, tunnistuspalvelut).

Tehokkuutta asiointiin palveluportaalilla

Asiakkaat asioivat edelleen merkittävässä määrin puhelimitse ja sähköpostitse viranomaisten kanssa. He laittavat asioita vireille täyttämällä paperisia lomakkeita tai muita dokumentteja. Asiakkaat ja heidän edustajansa myös tiedustelevat asian käsittelyn tilaa. Tämä sitoo paljon työvoimaa, aiheuttaa asiakkaalle merkittäviä viiveitä ja jättää asiakkaan palvelukokemuksen alhaiselle tasolle. Ratkaisuna olisi yhtenäinen portaalimalli, josta asiakas voisi saada lisätietoa, laittaa asioita vireille, sopia ja aikatauluttaa tapaamisia viranomaisen kanssa, maksaa mahdolliset viranomaismaksut, tehdä viranomaisille velkomuksia ja seurata omien asioidensa käsittelyä. Nämä toiminnot olisi hyvä toteuttaa osana Kansallista palveluväylää (ks. kohta).
 

Esimerkki 1: ”Minun käräjäoikeuteni”-asiointiportaali

Nykytilassa käräjäoikeus palvelee puhelimitse ja sähköpostilla. Se vastaanottaa paperilomakkeita joko fyysisesti tai esimerkiksi sähköpostin liitteenä pdf-muodossa. Edelleen käräjäoikeuden virkailijat ovat yhteydessä asianajajiin ja lautamiehiin ja tekevät mm. sähköpostitse ehdotuksia sopivista istuntoajoista ja sovittelevat kalenteriaikoja. Todistajanlausuntoja ja muuta materiaalia lähetetään äänitteinä ja paperimuotoisina dokumentteina asianajajille.

Tavoitetilassa käräjäoikeuden asiakas tai hänen edustajansa tai sidosryhmän edustaja kirjautuu asiointiportaaliin, jossa vahvan tunnistuksen jälkeen on nähtävillä hänen vireillä olevat asiansa, uudet asiat ovat käynnistettävissä sähköisin palvelulomakkein, kaikkiin vireillä oleviin asioihin liittyvät tiedot ja aineistot ovat käytettävissä (dokumentit, äänitteet), seuraavien käsittelyaikojen varaaminen on mahdollista, maksut voidaan maksaa verkkomaksuna tai luottokortilla valtiolle. Henkilö voi myös esimerkiksi kirjautua todistajan roolissa ja ilmoittaa pankkiyhteystietonsa todistajanpalkkiota varten.

Asiointiportaali soveltuu lähtökohtaisesti kaikille viranomaisille, joilla on monipuolista yhteydenpitoa kansalaisiin ja yhteisöihin. Näitä ovat mm. työvoimaviranomaiset, Verohallinto, poliisi ja muut lupa- ja valvontaviranomaiset.
 

Esteitä nykytilassa tämän toteuttamiselle:

  • Osaratkaisuja on olemassa tai valmisteilla, mutta kokonaistilanne on kehittymätön.
  • Tällä hetkellä monet hakemukset on allekirjoitettava fyysisesti, joten hakemusta ei voida tehdä sähköisesti. Tarvitaan vahva tunnistautuminen.
  • Eri viranomaiset ottaneet käyttöön erilaisia alustaratkaisuja, jolloin järjestelmien välinen tietojen vaihto on hankalaa (rajapinnat).
  • Viranomaisten välinen tietojen vaihto ei ole aina mahdollista lainsäädännöstä johtuen (ks. kohta Lainsäädännön tuki digitaalisille palveluille). Vuonna 2016 EU uudistaa tietosuojalainsäädäntöä, jolloin viranomaisten välinen tietojen vaihto saattaa vaikeutua entisestään.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Määritetään kansallisen palveluväylän kanssa yhteensopiva, skaalautuva portaaliratkaisu, jota voidaan soveltaa monen viranomaisen palveluissa ja joka yhdessä viestinvälityspalvelun kanssa muodostaisi henkilökohtaisen julkisen hallinnon asiointipalvelun.
  • Integroidaan pilottitoteutukset kansallisen palveluväylän toteutuksen kanssa.
  • Käynnistetään pilottitoteutukset yli hallinnonalojen toteutettavina hankkeina.
     

Kansallisen palveluväylän (KaPA) laaja hyödyntäminen ja tehokas markkinointi

Kansallinen palveluväylä (KaPA) tulisi ottaa täysimääräisesti käyttöön kaikilla hallinnonaloilla kaikissa virastoissa eli tehdä sähköinen asiointi hallinnon kanssa kansalaisille mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi. Myös kuntien palvelut tulisi kytkeä siihen. Kansalaisen tulee tietää vain yksi www-osoite, jonka kautta hänelle tarjotaan kaikki julkishallinnon/viranomaispalvelut.
 

Esimerkki 1: Yleisötapahtumaan liittyvät luvat

Kun kansalainen tai yksityinen organisaatio on järjestämässä yleisötapahtumaa, hänen tulee asioida kaikkien eri viranomaistahojen kanssa erikseen pääsääntöisesti paperilla.

Tavoitetilana on, että kansalaisen tai yksityisen organisaation tarvitsee vain kirjautua Suomi.fi-palvelunäkymään, jossa hänet ohjataan relevanttiin sähköiseen palveluun antamaan kaikki tarvittavat tiedot. Palvelusta tiedot ohjautuvat automaattisesti lupapäätökset tekeville viranomaisille (esim. Poliisi, Evira, AVI, kaupunki, pelastuslaitos). Viranomaiset toimittavat lupapäätökset palvelunäkymässä käytettävään viestinvälityspalveluun, josta kansalainen tai yksityinen organisaatio voi käydä niitä tarkastelemassa.
 

Esimerkki 2: Tarjous passin uusimisesta7

Tällä hetkellä kansalainen ei saa muistutusta, että hänen passinsa voimassaolo on päättymässä. Kansalaisille voitaisiin noin puoli vuotta ennen passin voimassaoloajan päättymistä lähettää tarjous passin uusimisesta Suomi.fi-palvelunäkymässä käytettävään viestinvälityspalveluun siten, että siitä lähtisi kansalaiselle myös tekstiviesti tai sähköposti. Tarjouksessa olisi väestörekisteristä haetut tiedot, jotka pyydettäisiin tarkastamaan, kehotus mennä valokuvaan passikuvia ottavaan valokuvaamoon ja lasku, jonka maksaminen käynnistäisi passin tuotannon heti, kun kuva on perillä. Muutaman päivän päästä kansalainen saisi viestin siitä, että passi on tullut R-kioskille. Tämä kannustaisi kansalaisia hoitamaan koko prosessin sähköisenä ja toimimaan ajoissa.
 

Esimerkki 3: Auton katsastus

Auton omistajalle tai haltijalle voitaisiin ilmoittaa Suomi.fi-palvelunäkymässä käytettävään viestinvälityspalveluun auton katsastuksen määräaika. Auton omistaja tai haltija voisi varata ajan katsastukseen joko palvelunäkymän kautta varausmahdollisuutta tarjoavaan katsastustoimipaikkaan tai erikseen muuta kautta. Katsastuksessa määrätyt korjauskehotukset tallennetaan ajoneuvotietojärjestelmään ja ne voisivat olla auton omistajan tarkasteltavissa asiointitilin kautta. Korjauskehotukset kuitataan hoidetuiksi ajoneuvotietojärjestelmään seuraavassa määräaikaiskatsastuksessa, jos viat on korjattu. Auton omistaja voisi todeta myös tämän viestinvälityspalvelun kautta.
 

Esteitä nykytilassa tämän toteuttamiselle:

  • Yhteisten sähköisen asioinnin tukipalveluiden käytön velvoittavuudesta ei ole vielä säädetty. Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (VM140:06/2013) eli ns. KaPA-lakiesitys on lausuntokierroksella 26.11.2015 - 8.1.2016. Tavoitteena on saada laki voimaan mahdollisimman pian, viimeistään 1.7.2016 alkaen.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • KaPA-ohjelman tulee käynnistää aktiivinen, asiantuntijatasolle ulottuva viestintä kansallisesta palveluväylästä valtion virastoille sekä kunnille.
  • Julkishallinnon sisäisen viestinnän (valtio, kunnat) jälkeen KaPA-ohjelman tulee käynnistää kansalaisille ja yrityksille suunnattu markkinointikampanja kansalaisen palvelunäkymästä
    • Uutisointi mediassa ja sosiaalisessa mediassa, erilaiset yleisötapahtumat.
    • Yrityksille tulisi viestiä niitä viestintäkanavia pitkin, joita nykyisin eniten käytetään viranomaisten ja yritysten välillä.
    • Kun kansalaisten ja yritysten tietoisuus palvelunäkymästä lisääntyy, he myös osaavat vaatia KaPA-ohjelman mahdollistamia palveluita, mikä puolestaan kannustaa julkishallinnon toimijoita tuomaan palvelunsa palveluväylään.
  • Myös kouluille ja oppilaitoksille tulee jakaa digitaalinen infopaketti palvelunäkymästä läpikäytäväksi esim. yhteiskuntaopin tunnilla.
  • Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista eli ns. KaPA-laki tulee saattaa voimaan.
  • Kansallisen palveluväylän kehittämiselle ja ylläpidolle tulee varata riittävät resurssit (henkilöresurssit ja raha) sekä varmistaa, että kehittämisen ja ylläpidon vastuut ovat selkeät: Väestörekisterikeskus käyttöliittymätason toteuttajana, Valtori taustalogiikan ja alustainfran toteuttajana, virastot ja kunnat palvelujensa kuvaajina ja tuojina palveluväylään. Kun Kansallisesta palveluväylästä tulee yhteinen standardiratkaisu ja järjestelmäintegraatioiden määrä pienenee, on vapautuvat resurssit suunnattava yhteiseen kehittämiseen.
  • Julkishallinnon toimijoiden tuottamien tietojen yhteentoimivuutta tulee edistää yhteisellä ontologiatyöllä sekä hyödyntämällä integraatioalustoja (erityisesti valtion yhteistä integraatioalusta VIA:aa) tietomuunnoksissa ja mahdollisuuksien mukaan myös lainsäädännöllä.
  • Tunnistautumisratkaisut tulee tehdä sellaisiksi, että ne ovat kaikkien kansalaisten saatavilla ja käytettävissä (ml. alaikäisten tunnistautuminen esimerkiksi toisen asteen koulutukseen hakemista varten). Sähköistä asiointia varten palvelunäkymään tulee lähtökohtaisesti tunnistautua vahvalla tunnistautumisella. Palvelunäkymän kautta tulee kuitenkin voida käyttää myös sellaisia palveluita, jotka eivät edellytä vahvaa tunnistautumista.
  • Palvelujen käytettävyys ja helppokäyttöisyys tulee varmistaa niin kehitys- kuin ylläpitotyössä.

Yleisluonteiset julkisen hallinnon prosessit

Valtionhallinnossa on sekä asiakkaiden suuntaan että valtionhallinnon sisällä useita periaatteessa yleisluonteisia prosesseja, kuten lupa-, valvonta, ilmoitus-, rahoitus-, lausunto- ja kuulemisprosessit. Nykytilassa nämä prosessit on kuitenkin järjestetty usein viranomaiskohtaisesti tuottavuuden sekä asiakas- ja prosessilähtöisyyden kustannuksella. Yhteistä näille prosesseille on ainakin asianohjaus, raportointi ja arkistointi. Prosessit kulkevat valtaosin samankaltaisten vaiheiden kautta ja prosessien väliset erot ovat lähinnä kuhunkin vaiheeseen liittyvän päätöksenteon edellyttämässä asiantuntemuksessa.

Yhtenäistämällä ja virtaviivaistamalla yleisluonteisia prosesseja sekä hyödyntämällä yhteisiä tietojärjestelmiä, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Päällekkäistä työtä voidaan vähentää merkittävästi ja päästä lähemmäksi tavoitetta tiedon tallentamisesta vain kertaalleen. Yleisluonteisten prosessien digitalisointi mahdollistaa myös prosessien välisen tiedonsiirron esimerkiksi asiankäsittelyssä. Esimerkiksi säädösvalmisteluun voitaisiin kytkeä sähköinen lausuntomenettely, joka osin on jo käytössä, mutta rinnalla ylläpidetään edelleen vanhaa prosessia.
 

Esimerkki 1: Lausuntopyyntömenettely

Valtionhallinnossa tehdään vuosittain satoja lausuntopyyntöjä säädösmuutoksista sekä erilaisista hankkeista, niiden tuloksista, selvityksistä, muistioista ym. Lausuntopyyntöihin saadaan vuosittain tuhansia lausuntoja muilta viranomaisilta.

Lausuntopyyntömenettely perustuu hallintolain kuulemispykäkään (HL 34.1 §). Lausuntopyynnön lähettänyt viranomainen toimittaa lausunnon kohteena olevasta asiakirjasta kopion kullekin lausunnonantajaviranomaiselle, joka päättää antaako se lausunnon asiasta. Lausuntopyyntöjä toimitetaan sekä paperisina versioina että lausuntoportaalin (www.lausuntopalvelu.fi) kautta. Sekä lausuntopyynnön lähettäjä että kaikki lausuntopyynnön vastaanottajat kirjaavat ja arkistoivat lausuntopyynnön diaariin.

Näin ollen valtiotasolla sama asiakirja arkistoidaan tyypillisesti kymmeniä kertoja, kuntapuolella merkintöjen määrä lasketaan tuhansissa. Asiakirjojen kirjaaminen on päällekkäistä, koska asiakirjahallinnon kirjaamis- ja arkistointivastuut ovat viranomaiskohtaisia eivätkä prosessikeskeisiä. Erityisesti lausuntoportaalin kautta toimitettujen lausuntopyyntöjen arkistointivastuut ovat epäselvät.

Julkisessa hallinnossa puuttuu lausuntoasian käsittelyprosessilta asian omistaja, jolla olisi kokonaisvastuu prosessin tiedonhallinnasta. Tästä syystä asiakirjojen käsittely on kokonaisprosessina tarkasteltuna hallitsematonta ja tehotonta.

Lausuntoprosessi ei täytä julkisuusasetuksen 5.2 §:n asettamaa vaatimusta kertakirjaamisesta, kun asiakirjahallinnon menettelyjä tarkastellaan kokonaisprosessina. Myös lainsäädäntö, kuten julkisuuslaki, julkisuusasetus ja arkistolaki, on laadittu viranomaiskeskeisesti, mikä ohjaa siihen, että menettelyjäkin tarkastellaan viranomaisorganisaatiokeskeisesti eikä kokonaisprosessin näkökulmasta.
 

Esimerkki 2: Valtionavustukset

Nykytilassa eri hallinnonaloilla on omia järjestelmiä valtionavustusten hallinnointiin ja jakamiseen. Pelkästään Taiteen edistämiskeskus käsittelee vuosittain noin 14 000 hakemusta. Hakemuksia ei pystytä käsittelemään kuin osittain sähköisesti. Asianhallinta on tehty arkistoinnin ehdoilla, vaikka se tulisi tehdä toimintaprosessin ehdoilla.

Valtionavustusprosessi tulee määritellä täsmällisemmin valtioneuvostotasolla, erityisesti omistajuuden, vastuiden ja prosessin etenemisen näkökulmasta. Valtionavustusprosessin tulee perustua mahdollisimman pitkälle sähköiseen asiointiin. Valtionavustusprosessia yhtenäistämällä ja digitalisoimalla voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä prosessin tehostumisena.  Lisäksi yhtenäiset menettelyt ja yhteensopivat tietojärjestelmät mahdollistaisivat tehokkaamman tiedonsaannin seurannan ja päätöksenteon tueksi.

Valtionavustusprosessia tulee tehostaa sekä hallinnon sisäisen toiminnan osalta että asioinnin ja asiankäsittelyn osalta. Valtionavustusten hakemisen ja niistä tehtävien päätösten käsittelyä voitaisiin tehostaa yhteisellä tai yhteensopivilla teknisillä ratkaisuilla.
 

Esteitä nykytilassa tämän toteuttamiselle:

  • Asia- ja prosessikokonaisuuden omistajan puuttuminen.
  • Manuaalista tiedon käsittelyä tukeva lainsäädäntö.
  • Virastokohtaiset järjestelmätoteutukset.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Digitalisoidaan merkittävimmät yleisluonteiset prosessit, kuten lupa-, valvonta-, ilmoitus-, rahoitus-, lausunto- ja kuulemisprosessit, sisältäen yhtenäisen asiankäsittelyn sekä automatisoidun kirjaamisen ja arkistoinnin.
  • Kehitetään Lausuntopalvelu.fi-portaalia siten, että se toimisi julkishallinnon yhteisenä ja ainoana kanavana lausuntomenettelyyn. Paperina tai sähköpostitse toteutettavista lausuntopyynnöistä tulee luopua kokonaan. Lisäksi prosessia tulee täydentää nykyaikaisemmilla vuorovaikutuksen välineillä.
  • Luodaan valtionavustusten jakamiseen yhtenäinen prosessi ja sitä tukeva yhteinen tai yhteentoimivat järjestelmät.
  • Selvitetään Raha-automaattiyhdistyksen avustuksiin liittyvien järjestelmien soveltuvuus valtionavustuksiin.

Yrityksen palvelut yhdeltä luukulta

Uuden yrityksen perustaminen Suomessa vaatii tulevalta yrittäjältä tiedonhakua useista eri kanavista sekä asiointia useiden eri viranomaisten kanssa, vieläpä oikeassa järjestyksessä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 toimintansa aloitti 28 806 uutta yritystä ja vuoden 2013 tilanteessa yrityksiä oli yhteensä 354 081 kappaletta.8 Valtaosa (94,6 %) Suomen yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. Yritysmäärään ja -rakenteeseen suhteutettuna julkishallinnon palvelut näyttäytyvät erillisinä ja epäyhtenäisinä. Toiminta ei ole asiakaslähtöistä.
 

Esimerkki 1: Useat toimijat tarjoavat tietoa ja neuvontaa yrityksen perustamiseen, myös valtionhallinnon sisällä

Tärkeimpinä (uuden) yrittäjän tietolähteinä tunnistimme selvityksessä työ- ja elinkeinoministeriön omistaman Yritys-Suomi-palvelusivuston9 sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintajärjestö Suomen Uusyrityskeskukset ry:n Uusyrityskeskus-palvelusivuston10. Yritys-Suomi ja Uusyrityskeskukset toimivat yhteistyössä. Lisäksi tietoa uuden yrityksen perustamiseen on saatavilla esimerkiksi Suomen yrittäjät ry:n verkkosivuilta11 sekä Varman, If:n ja Nordean Onnistu yrittäjänä -sivustolta12 sekä perustayritys.fi-verkkosivuilta13.

Valtionhallinnon virastot kertovat yrittäjille suunnatuista palveluista kotisivuillaan sen lisäksi, että asiointia ohjataan YritysSuomi-sivustolle ja Uusyrityskeskuksille (esimerkiksi ELY-keskusten Yrityksen perustaminen -sivulla14 ja TE-palvelujen Aloittavan yrityksen palvelut -sivuilla15). Lisäksi ELY-keskuksilla on erillinen Yritysten kehittämispalvelut -verkkosivusto16. Palveluita on koottu yrityksille myös aihealueittain, esim. rakennetun ympäristön lupatyypit on koottu sivustolle Lupapiste.fi17, josta vastaavat Solita ja ympäristöministeriö.

Yritys-Suomi -verkostoon kuuluvat mm. seuraavat toimijat: ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, seudulliset Yritys-Suomi-palveluorganisaatiot, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, TE-toimistot, Tulli, Verohallinto ja VTT.

Yritys-Suomi tarjoaa tietoa yritystoiminnasta sekä kootusti pääsyn viranomaisten lomakkeisiin ja lupahakemuksiin. Sisällöt löytyvät sivustolta osin suoraan aihe-alueen mukaan (luvat) ja osin organisaation mukaan (lomakkeet; erillinen haku aihe-alueittain). Sivustolla on tietoa saatavilla olevista palveluista ja sivustolla on työkaluja ja Oma Yrityssuomi -palvelu. Lisäksi yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville on tarjolla valtakunnallinen puhelinpalvelu ja neuvontaa tehdään myös Facebookin kautta. Henkilökohtainen asiointi ohjataan verkoston organisaatioihin, kuten TE-keskuksiin ja Uusyrityskeskuksiin.  Haastatteluissa sivuston kehittämiskohteiksi nostettiin sähköisen asioinnin vahvempi korostaminen siten, että ensimmäisenä vaihtoehtona tarjottaisiin aina sähköistä asiointia. Nyt palvelussa esimerkiksi lomakkeita hakiessa word- ja pdf-lomakkeet listautuvat ensimmäisinä, sähköinen asiointi vasta niiden jälkeen.

Uusyrityskeskus–palvelusivustolla julkaistaan muun muassa kattavaa yrityksen perustamisopasta. Sivuston lisäksi yhdistys tarjoaa henkilökohtaiseen asiointiin 31 uusyrityskeskusta ja 85 palvelupistettä. Yhdistyksen tarjoamat neuvontapalvelut, esimerkiksi liikeidean suunnittelussa, ovat laajat. Vuonna 2014 Uusyrityskeskusverkoston avulla perustettiin 8 010 yritystä ja annettiin 5 820 starttirahalausuntoa.

Kokonaisuutena julkishallinnon tarjoamat tiedot yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville ovat laajat. Haasteena on se, että tiedot ovat tarjolla osin päällekkäisissä kanavissa. Julkishallinnon tarjoamista palveluista on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Vaikka yrittäjyysasioiden taustalla toimisikin useita julkishallinnon organisaatioita, tulisi ohjeistus ja opastus keskittää yhdelle palvelusivustolle. Eri viranomaisten sivuille riittäisi linkit yhteiselle palvelusivustolle. Keskittäminen säästää aikaa niin tiedon hakijoilta kuin ylläpitäjiltä.
 

Esimerkki 2: Uuden yrityksen perustaminen vaatii erillistä asiointia usean viranomaisen kanssa

Valtionhallinnon virastot tarjoavat uuden yrityksen perustamiseen ainakin seuraavia palveluja:

  • Yritys-Suomi -palvelusivusto (mm. neuvonta, ohjeet, työkalut), omistajana työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston asetuksessa18 tuottajaksi ja kehittäjäksi nimetty Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus
  • TE-toimistojen palvelut yrittäjäksi kouluttautumiseen ja starttirahan myöntäminen (mm. käynti starttirahaneuvojalla)
  • ELY-keskusten Yritysten kehittämispalvelut, mm. konsultointia
  • ELY-keskusten Tuoteväylä-palvelusivusto19
  • Ennakkoperintä- ja arvonlisävelvollisten rekisteriin (Verohallinto) ja kaupparekisteriin (Patentti- ja rekisterihallitus) ilmoittaudutaan samalla kertaa.20
  • Lupien hakeminen eri viranomaisilta (esim. ELY, AVI, Tukes, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Poliisi, Evira, Valvira, lisäksi osa luvista haettavissa ao. kunnasta). Kaikkia lupia ei ole mahdollista hakea sähköisesti ja tarjotut sähköiset palvelut on osin rakennettu organisaatiolähtöisesti.
  • Tavaramerkin hakeminen Patentti- ja rekisterihallitukselta21 (haku ei mahdollinen kaupparekisteri-ilmoituksen yhteydessä, vaan on tehtävä erikseen).
  • Domain-tunnuksen hakeminen Viestintäviraston palvelusta.22
  • Eri rahoitusmahdollisuuksia on kuvattu erikseen alempana esimerkissä 3.

Tulevan yrittäjän tulee asioida eri viranomaisten kanssa erikseen ja asiointi on tehtävä oikeassa järjestyksessä. Esimerkiksi starttirahan hakeminen on tehtävä ennen rekisteröitymistä tai sitä ei ole enää myöhemmin mahdollista saada (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, 3§23). Uuden yrittämisen perustamiseen tarvittavan asioinnin voi hoitaa vain osittain sähköisesti ja tällöinkin on käytettävä erillisiä palveluja: esim. TE-toimistojen oma asiointi -palvelu24, rekisteröitymistä varten ytj.fi, Patentti- ja rekisterihallituksen e-palvelut25, domain-tunnuksen hakeminen Viestintäviraston palvelusta26. Tavoitetilassa yrityksen perustamisen pitäisi onnistua yhdessä sähköisessä palvelussa, vaikka taustalla toimisikin useampi valtion viranomainen.

Tarkasteluun olisi myös rohkeasti otettava, mitkä tiedot ja palvelut tarjotaan viranomaisen taholta ja mitkä asiat voivat olla esimerkiksi Uusyrityskeskusten vastuulla. Tai tulisiko palveluita suunnata eri kohderyhmille? Tällä hetkellä näyttää sille, että valtionhallinto ja Uusyrityskeskukset tarjoavat päällekkäisiä palveluita esimerkiksi neuvontapalveluiden osalta.
 

Esimerkki 3: Yritys voi hakea rahoitusta usealta viranomaiselta

TE-toimistojen myöntämän starttirahan27 lisäksi yrittäjän on mahdollista hakea rahoitusta muilta viranomaisilta:

  • ELY-keskusten yritysrahoitus28: kehittämisavustus, maaseudun yritysrahoitus, energiatuki, toimintaympäristön kehittämisavustus, kuljetustuki.
  • ELY-keskusten tuoteväylä-rahoitus29: keksintöjen kehittäminen
  • Innovaatiorahoituskeskus Tekes30: esimerkiksi tutkimus, tuotekehitys, liiketoiminnan ja organisaation kehitys.
  • Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera31: muun muassa lainat ja takaukset.

Eri rahoitusmuotoihin ja -malleihin liittyy usein esimerkiksi erilaisia raportointivaateita. Valtionhallinnon yrityksille tarjoamista rahoituspalveluista on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Tulevaisuudessa myös yritysten rahoituspalvelut tulisi pystyä tarjoamaan yhdessä sähköisessä palvelussa.
 

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Välittömänä toimenpiteenä tulisi ottaa tarkasteluun ja toteutukseen Yritys-Suomi -portaalin kehitystarpeet, kuten profiilin nostaminen valtionhallinnon palveluna ja valtionhallinnon palveluiden kuvaus suhteessa muihin toimijoihin. Sivuston tulee tukea myös nykyistä vahvemmin sähköisen asioinnin edistämistä, esimerkiksi lupahakemusten osalta suora suositus sähköiseen asiointiin.
  • Kansallisen palvelunäkymän yrityksen palvelunäkymää koskeva kokonaisuus on tarkoitus rakentaa nykyisen yrityssuomi.fi-palvelun sisällön pohjalta. Yrityssuomi.fi -palvelun jatkokehittämisessä tulisi tarkastella viranomaisten, yhdistysten ja yritysten tarjoamien uuden yrityksen perustamiseen liittyviä palveluita kokonaisuutena. Samalla tulee valtionhallinnon palvelut määritellä rohkeasti uudelleen sekä selkiyttää vastuut siten, että esimerkiksi neuvontapalveluissa ei ole päällekkäisyyksiä. Viranomaisten eri verkkosivustojen ja -palveluiden päällekkäisyyksien karsiminen on mahdollista käynnistää välittömästi.
  • Hallituksen esityksessä laiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista on esitetty, että KEHA-keskus tuottaa yrityssuomi.fi -palvelua enintään vuoden 2017 loppuun, jonka jälkeen tuottaja olisi Väestörekisterikeskus.
  • Uuden yrityksen perustamisprosessin toteuttaminen KaPA-viitekehyksessä siten, että palvelut voidaan tarjota sähköisessä muodossa yhdellä hakemuksella yhteiseltä luukulta Yrityssuomi.fi-palvelun kautta. Tarpeen mukaan tarkastellaan viranomaisten vastuunjakoa ja tehtäviä ja tehdään niissä muutoksia tehokkaamman ja laadukkaamman palvelun toteuttamiseksi. Lisäksi tarkasteluun tulisi ottaa starttirahan myöntämistä koskeva sääntely (vaatimus hakemisesta ja päätöksestä ennen rekisteröintiä), mikäli nykyinen lainsäädäntö muodostuu esteeksi uuden yrityksen perustamisprosessin sujuvoittamiselle.
    • Yrityksen perustamiseen liittyvän ohjeistuksen yhtenäistäminen voidaan toteuttaa palasissa, esimerkiksi toimialoittain. Samalla on arvioitava uudelleen, missä lupa-asioissa voidaan siirtyä ilmoittamismenettelyyn.
  • Kootaan valtionhallinnon yrityksille tarjoamat rahoituspalvelut yhden luukun -periaatteen mukaisesti yrityssuomi.fi-palveluun. Hakemusmenettelyjä tulisi yhtenäistää ja tehtäviä koota.

Vaalijärjestelmä ja äänestäminen verkossa

Oikeushallinnon toimijat katsovat yhteisesti, että valtakunnallisia ja kunnallisia vaalijärjestelmiä tulee kehittää, alkaen kunnallisesta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä aina yleisiin valtakunnallisiin vaaleihin asti. Nettiäänestämisen tulee myös olla tavoitteena aiemmista epäonnistuneista kokeiluista huolimatta. Sähköinen äänestäminen ei ole mahdollista tällä hetkellä osittain sen vuoksi, että sekä lainsäädäntö että äänestämisprosessi ovat peräisin manuaalisen äänestämisen ajalta. Teknologiapuolella olennaista on käyttäjän tunnistaminen, joten sähköisen tunnistamisen kehittäminen on ehdoton edellytys nettiäänestämiselle.

Nettiäänestykseen liittyvää selvitystyötä on tehty jo paljon. Oikeusministeriö on valtiovarainministeriön digihaasteessa esittänyt, että ensin tehtäisiin nettiäänestämisen kokeilu, jonka onnistuessa toimintaa laajennettaisiin.

Vaalijärjestelmän ja verkkoäänestämisen kehittämistä sen osana tulisi voimakkaasti jatkaa ja kehittää valtakunnallisen mallin suuntaan. Vaalien järjestäminen nykyisellä tavalla on sekä työlästä että kallista ja jos halutaan mennä yhä kansanvaltaisempaan suuntaan, vaaleja tulee jatkossa aiempaa enemmän. Kunnallisia kansanäänestyksiä ei ole voitu toteuttaa niiden korkeiden kustannusten vuoksi. Näin ollen paikalliset ja valtakunnalliset äänestystarpeet yhdistävä järjestelmä vastaisi myös kuntien tarpeeseen.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Tehdään päätös valtakunnallisen, nettiäänestämisen mahdollistavan vaalijärjestelmän kehittämiseksi. Käynnistetään kokeiluja nettiäänestämiseen kuntatasolla ja laajennetaan myöhemmin yleisiin vaaleihin.
     

Moderni työnvälitys

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lokakuussa 2015 oli 337 700 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 113 100.32 Hallituksen kärkihanke Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi, sisältää ainakin osittain seuraavassa käsiteltyjä näkökulmia ja antaa myös hyvät puitteet uudistusten toteuttamiselle.

Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan työnvälityspalveluja, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, osaamisen kehittämispalveluja sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluja. Työnvälitys on keskeisin palvelu työnhakijoille ja työnantajille. Työnvälitys rakentuu 1990-luvulla hankitun URA-järjestelmän päälle.

Työnhakija asioi TE-toimiston kanssa monikanavaisesti esimerkiksi verkossa, puhelinpalveluissa ja paikan päällä TE-toimistossa. Työttömäksi ilmoittautuminen ei onnistu kokonaan sähköisen palvelun kautta, vaan työnhakijan on tavattava TE-toimiston virkailija muun muassa tutkinto- ja työtodistusten tarkastusta varten. Työttömyyden jatkuessa työnhakijan tulee TE-keskuksen virkailijan kanssa sovituin aikavälein raportoida työnhaustaan. Se on mahdollista sähköisessä palvelussa. Virkailija tarkastaa tiedot ja tekee työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella työttömyyskorvaukset maksetaan. TE-toimisto tarjoaa työttömälle tukea työnhaussa ja voi myös osoittaa työttömälle haettavaksi työpaikkoja.

Työvoimapalveluiden kehittäminen tulisi aloittaa arvioimalla uudelleen, mitä palveluita julkishallinnon tulee tuottaa esimerkiksi suhteessa yksityisen sektorin toimijoihin. Voiko julkishallinto esimerkiksi tarjota tulevaisuudessa alustat työnhaulle siten, että kansalaisen ja yksityisen sekotorin palveluiden rooli korostuu? Palveluperiaatteita muuttamalla ja asiantuntijatyötä automatisoimalla (työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaaminen) olisi mahdollista kohdentaa henkilökohtaista työvoimapalvelua esimerkiksi erityisryhmiin ja yritysyhteistyöhön. Työnhakijoiden sähköisen asioinnin lähtökohtana voisi olla Kelan ja Verohallinnon kaltainen toimintamalli, jossa lähtökohtana on laadukas sähköinen palvelukanava, viranomaisten rekisteritiedon hyödyntäminen, tarkastusten automatisointi ja esimerkiksi puhelinpalveluiden valtakunnallinen kokoaminen.

Toinen näkökulma työnvälityksen kehitystarpeisiin on julkishallinnon näyttäytyminen työnhakijalle useiden eri rekrytointipalveluiden kautta, esimerkiksi valtiolle.fi33, kuntarekry.fi34 ja erekryhelsinki.fi35. Erillisten palveluiden lisäksi julkishallinnon avoimet työpaikat julkaistaan TE-toimistojen mol.fi-palvelussa36.

Ehdotus toimenpiteiksi:

  • Määritetään julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden sisällöt ja välineet uudelleen asiakaslähtöisesti siten, että virkailijoiden työpanos voidaan kohdentaa eniten lisäarvoa ja vaikuttavuutta tuottaviin palveluihin.
    • Tavoitetilassa työnhakija ilmoittaa sähköisessä palvelussa tarvittavat tiedot viranomaisrekistereistä saatavien perustietojen lisäksi. Sähköinen palvelu kattaisi myös erilaiset soveltuvuustestit.
    • Vapaiden työpaikkojen ja työnhakijoiden kohdentaminen toteutetaan robotiikkaa hyödyntäen ja tarjoten myös rajapinnan yksityisille työnvälitystoimijoille ja suoraan yrityksille. Työnhakija saa ilmoitukset potentiaalisista työpaikoista automatisoidusti.
    • TE-toimistoissa luovutaan esimerkiksi tutkinto- ja työtodistusten tarkastamisesta ja toimintamalli perustuisi vahvemmin rekisteritiedon lisäksi hakijan itse ilmoittamiin tietoihin. Prosessin digitalisointi mahdollistaisi myös työnhaun seurannan automatisoinnin ja asiantuntija-apua olisi mahdollista kohdentaa ennakoivasti sitä eniten tarvitseville.
  • Toimenpiteillä on saavutettavissa merkittäviä tuottavuushyötyjä, mikäli julkisten palvelujen sisältöä ja toteutustapaa pystytään uudistamaan. Kehittäminen vaatii myös vahvaa panostusta järjestelmäkehitykseen. Malleja modernista työnvälityksestä on saatavissa niin kotimaasta kuin ulkomailta.
  • Työntekijöiden rekrytoinnissa julkishallinto voisi tulevaisuudessa näyttäytyä työnhakijoille yhden, kaikille yhteisen palvelun kautta riippumatta siitä, onko rekrytoiva taho valtion virasto, kunta, kuntayhtymä tai esimerkiksi sairaanhoitopiiri. Eri verkkopalveluiden yhteen sulauttamisen täytyy merkitä myös taloudellista hyötyä ja suurempaa näkyvyyttä julkishallinnon toimijoille.

_________________________________________________________________________________

5 Valtiovarainministeriön tiedote 6.11.2015. [Viitattu: 16.12.2015]. http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansallinen-tulorekisteri-otetaan-kayttoon-vuonna-2019

6 Palveluiden kehittämisessä tulee huomioida kansalliset ja kansainväliset tietoturva- ja tietosuojavaatimukset.

7 Ehdotus on lähtöisin #sinunideasi-haasteesta, johon kehitysehdotuksen on kirjoittanut Arja Terho.

8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797–0660. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2015]. http://www.stat.fi/til/aly/2014/aly_2014_2015-10-29_tie_001_fi.html

9 Yritys-Suomi. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.yrityssuomi.fi/.

10 Uusyrityskeskus. Suomen Uusyrityskeskukset ry. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.uusyrityskeskus.fi/

11 Minustako yrittäjä. Helsinki: Suomen Yrittäjät ry. [Viitattu 14.12.2015].  http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/?gclid=CLTLyoHjwckCFcSVGwod0e4AwQ

12 Onnistu yrittäjänä. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj & Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.onnistuyrittajana.fi/

13 Perustayritys.fi. Perustayritys fi Oy. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.perustayritys.fi/

14 Yrityksen perustaminen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-perustaminen#.VmFQi6M8KUk

15 Aloittavan yrityksen palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan_yrittajan_palvelut/index.html

16 Yritysten kehittämispalvelut. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.yritystenkehittamispalvelut.fi/

17 Lupapiste.fi. Solita & ympäristöministeriö.[Viitattu 14.12.2015]. https://www.lupapiste.fi/

18 Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä 132/2014. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140132

19 Tuoteväylä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus [Viitattu 14.12.2015]. http://tuotevayla.fi/

20 YTJ Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus & Verohallinto [Viitattu 14.12.2015].  https://www.ytj.fi/index.html

21 Tavaramerkin rekisteröiminen. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus [Viitattu 14.12.2015]. https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkin_rekisteroiminen.html

22 Viestintävirasto fi-verkkotunnus. Viestintävirasto [Viitattu 14.12.2015]. https://domain.fi/info/index.html

23 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

24 TE-palvelut oma asiointi. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015]. https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi

25 Hae tavaramerkkiä sähköisesti. Patentti- ja rekisterihallitus [Viitattu 14.12.2015]. https://epalvelut.prh.fi/efiling/wizard.htm?execution=e1s1

26 Viestintävirasto fi-verkkotunnus. Viestintävirasto [Viitattu 14.12.2015]. https://domain.fi/info/index.html

27 Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015]. http://te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/yrittajalle/aloittavan_yrittajan_palvelut/starttiraha/index.html

28 Yritysrahoitus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus [viitattu 14.12.2015]. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritysrahoitus#.VmFQ7aM8KUk

29 Rahoituksen hakeminen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus [Viitattu 14.12.2015].  http://tuotevayla.fi/fi/rahoituksen-hakeminen

30 Rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille. Helsinki: Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.tekes.fi/rahoitus/

31 Finnvera. [Viitattu 14.12.2015].  https://finnvera.fi/

32 Lokakuussa 337 700 työtöntä työnhakijaa. Tiedote 24.11.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015].http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Graph/Tkat/Prs/Tkat_fi.htm

33 Valtiolle.fi. Valtiokonttori. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.valtiolle.fi/fi-FI

34 Kuntarekry.fi. FCG Kuntarekry Oy. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.kuntarekry.fi/Sivut/Default.aspx

35 Helsingin kaupungin avoimet työpaikat. Helsingin kaupunki. [Viitattu 14.12.2015]. https://www.erekryhelsinki.fi/

36 Avoimet työpaikat. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 14.12.2015]. http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/

Julkaistu 8.1.2016 klo 12.45 , päivitetty 8.1.2016 klo 17.10


Takaisin sivun alkuun