Tapaturman maksuperusteet vuodelle 2018 vahvistettu  (4.12.2017)

Lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu vuonna 2016 voimaan tulleeseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä sattuneesta tapaturmasta tai työssä aiheutuneesta ammattitaudista. Valtio on tästä vakuuttamisvelvollisuudesta vapaa, mutta valtion työntekijät ovat yhtälailla oikeutettuja lain mukaisiin korvauksiin, ja nämä korvaukset maksaa Valtiokonttori.

Laki Valtiokonttorista (305/1991) 2a § määrää, että nämä Valtiokonttorin tuottamat vahingonkorvaussuoritteet ovat virastoille maksullisia. Se, missä suhteessa nämä maksut peritään virastoilta, on määrätty Valtion tapaturmamaksun maksuperusteissa (VK/949/08.00.99/2017).

Lain mukaan maksujen kokonaismäärän tulee kattaa valtiolle aiheutuneet kustannukset, mutta vuosittaisen maksun ei tarvitse vastata yksittäisenä vuonna maksettuja korvauksia. Maksujen määräämisessä noudatetaan aiheuttamisperiaatetta ja kohtuusperiaatetta. Näiden mukaan maksujen tulisi kohdistua pääosin sille virastolle, jonka toiminnasta korvausmeno syntyi, mutta kuitenkin kohtuuden rajoissa.

Kulut jaetaan virastojen kesken

Maksuperusteissa määritellään tapa ja kaavat, jolla tapaturmista ja niiden hoidosta aiheutuneet kulut jaetaan virastojen kesken. Valtion virastojen lisäksi tapaturmamaksuja peritään myös kahdelta liikelaitokselta: Metsähallitukselta ja Senaatti-kiinteistöiltä.

Tapaturmamaksu koostuu riskimaksuosasta, hoitokuluosasta ja saldokertymän hyvitysosasta. Korvausmeno vaikuttaa riskimaksuosaan, ja hoitokulukertoimen määrittelee tapaturmien hoidosta aiheutuneet kustannukset. Saldokertymän hyvitysosalla tasataan aikaisempina vuosina saatujen maksujen ja toteutuneiden korvausten eroa.

Toimialat viidessä riskiluokassa

Jokainen virasto kuuluu johonkin toimialaan, ja nämä toimialat on jaettu viiteen eri riskiluokkaan sen mukaisesti, kuinka riskialtista työtä sillä toimialalla tehdään, tai tarkemmin, kuinka suuri korvausmeno on yhteensä aiheutunut sen riskiluokan virastoissa. Näille viidelle riskiluokalle lasketaan oma riskiluokan maksupromille. Virastojen riskiluokkajakoa tarkistetaan vuosittain.

Viraston riskimaksun laskenta on tehty niin yksinkertaiseksi kuin voidaan. Ajatuksena on, että viraston korvausmeno peritään kyseiseltä virastolta kohtuuden rajoissa. Tätä varten maksujen laskennassa käytetään kullekin virastolle omavastuukerrointa, joka kertoo sen, kuinka paljon viraston oma korvausmeno vaikuttaa maksuun, ja kuinka suuri osa tulee suuremman riskiluokan korvausmenon perusteella. Omavastuukertoimeen vaikuttaa viraston suuruus, eli maksettujen palkkojen määrä: mitä suurempi virasto, sitä suurempi omavastuukerroin. Omavastuukerroin on vähintään 30 %, ja korkeintaan 90 %. Jos viraston omavastuukerroin on esimerkiksi 40 %, perustuu maksusta 40 % viraston omaan korvausmenoon, ja 60 % riskiluokan korvausmenoon. Tällä vaimennetaan esimerkiksi yksittäisten suurten vahinkojen vaikutusta maksuun.

Vaimennus- ja hyvityskertoimia

Jotta suuret korvausmenon vaihtelut eivät heilauttaisi vuotuisia maksuja paljoa, käytetään laskennassa myös vaimennuskerrointa, jonka arvo on 30 %. Vaimennuskerroin saa aikaan sen, että maksu voi muuttua edellisen vuoden maksusta suuntaan tai toiseen korkeintaan 30 %.

Koska tarkoitus olisi periä virastoilta mahdollisimman tarkkaan toteutunut korvausmeno, on maksun laskennassa mukana myös saldojärjestelmän hyvityskerroin. Tällä saldojärjestelmällä pidetään mielessä, kuinka paljon korvauksia virastoilta on pitkällä aikavälillä tullut, ja kuinka paljon maksutuloa virastoilta on saatu. Tätä tasataan vuosittain, eli jos on saatu enemmän maksuja, niin saldohyvityskertoimen avulla hyvitetään virastolle osa vanhoista maksuista. Jos taas maksuja on saatu vähemmän, niin saldohyvityskertoimen avulla peritään lisää maksua, jotta saataisiin tarpeellinen maksutulo.

Laskennan perusteena paljon tietoa

Yksittäisen vuoden maksut eivät voi koskaan vastata todellista tarvittavaa tai laskennallista maksua, koska esimerkiksi vuoden 2018 tapaturmamaksut lasketaan vuoden 2016 palkkatietojen avulla (palkat on korotettu kuluttajahintaindeksillä vuoden 2018 oletetulle tasolle). Varsinaiset tapaturmamaksut Palkeet taas laskuttaa virastoilta vuoden 2018 todellisista palkoista, joita ei kukaan vielä tiedä. Tästä siis aiheutuu osaltaan saldojärjestelmän tarve.

Tapaturmamaksuja laskettaessa tarvitaan tiedot

  • virastojen tapaturmakorvauksista vuosilta 2013-2016
  • virastojen palkkasummat vuosilta 2013-2016
  • kuluttajahintaindeksit vuosille 2017 ja 2018
  • saldojärjestelmän tiedot, eli paljonko virastoilta ja liikelaitoksilta on korvauksia perimättä/peritty liikaa

Kun kaikki tiedot on saatu, ja laskentaan käytettävät ajovirrat päivitetty tuoreilla tiedoilla ja vuodelle 2018, lasketaan maksuista ensimmäinen arvio, ja katsotaan onko maksuissa muutoksia edelliseen vuoteen. Onko mahdollisesti tarvetta muuttaa riskiluokituksen maksukertoimia, tai siirtää joku virasto kokonaan eri riskiluokkaan? Onko tarvetta muuttaa maksuperusteita? Onko tarvetta päivittää maksuperusteissa määrättäviä vakioita?

Vuoden 2018 maksuperusteissa päädyttiin pitämään vakiot samana kuin vuonna 2017. Riskiluokituksen maksukertoimet päivitettiin uuden korvausaineiston avulla ja virastoja ryhmiteltiin riskiluokkiin uudella tavalla. Sairaalat ja koulukodit yhdistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Koulut ja koulutuskeskukset yhdistettiin Opetushallitukseen.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin

Vuoden 2018 maksujen laskentaa uudistettiin niin, että maksut lasketaan nyt kirjanpitoyksikkötasolla aikaisemman virastotason sijaan. Eli jokaiselle kirjanpitoyksikölle lasketaan oma maksupromille, joka pohjautuu kirjanpitoyksikön yhteiseen korvausmenoon (ja kyseisen riskiluokan korvausmenoon). Liikelaitosten maksu perustuu vain niiden omaan korvaushistoriaan.

Maksupromillet kirjanpitoyksiköittäin saatekirjeineen lähetettiin Palkeille, jotka toimittavat ne kirjanpitoyksiköille eteenpäin.

Seuraavan kerran tapaturmamaksut lasketaan ensi syksynä 2018, silloin vuosien 2014-2017 korvausmenoon perustuen.

Lisätiedot:
Henna Jurvanen
tilastoasiantuntija
etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi

Kohderyhmä: Kaikki
Ydinprosessi: Kansalais- ja yhteisöpalvelut
Julkaistu 4.12.2017 klo 15.53 , päivitetty 4.12.2017 klo 15.53

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot