Valtion työtehtävät entistä motivoivampia (8.11.2006)

Valtionhallinnon henkilöstöstä yli 60 % kokee työtehtävänsä motivoiviksi. Osuus on kohonnut kahden vuoden kuluessa 15 prosenttiyksikköä. Työntekijöiden henkinen kuormittuneisuus näyttää jonkin verran vähentyneen. Odotukset selviytymisestä työssä eläkeikään asti ovat yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä lisääntyneet. Tiedot selviävät Valtiokonttorin tuoreesta Kaikki hyvin työssä 2006? -tutkimuksesta. Tutkimus julkaistaan Valtiokonttorin Verkkopäivillä 8.11.2006 Paasitornissa Helsingissä.

- Valtion työpaikoilla henkilöstö on aikaisemminkin kokenut työtehtävänsä motivoiviksi. Moni kokee tekevänsä yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, ja työ voi olla sisällöllisesti erittäin kiinnostavaa ja palkitsevaa. Työtehtävien sisällöt ovat myös edelleen kehittyneet voittopuolisesti myönteisesti. Muutos motivaation kokemisessa on kuitenkin niin suuri, että se voi työtehtävissä koetun myönteisen kehittymisen lisäksi heijastaa myös valtionhallinnon muutoshaasteiden aiheuttamaa epävarmuuden lisääntymistä ja sen seurauksena omat työtehtävät nähdään entistäkin arvokkaampina, kommentoi erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo Valtiokonttorista tuloksia.

Henkinen kuormittuneisuus on laskussa

Tutkimus osoittaa myös, että huolimatta meneillään olevasta murrostilanteesta henkisen kuormittuneisuuden esiintyminen on vähentynyt valtion henkilöstöllä jonkin verran edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vuonna 2004 työtään piti henkisesti kuormittavana 24 % vastaajista, kun uuden tutkimuksen mukaan kuormittavuutta koki 21 % vastaajista. Suuntaus on hyvä.

- Työhyvinvointinäkökulmien huomioon ottaminen muutoksia toteutettaessa luo lisää edellytyksiä kuormittuneisuuden alenemiselle, pohtii Väänänen-Tomppo.

Odotukset työssä jaksamisesta eläkeikään asti ovat parantuneet

Vanhemmissa, yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä, omat odotukset jaksamisesta työssä eläkeikään asti ovat parantuneet vuodesta 2000 lähtien. Erityisen suuri muutos on ollut 45-54-vuotiaiden ryhmässä, josta nyt eläkeikään asti arvioi melko varmasti jaksavansa 68 % (vuonna 2000 58 %). Yli 55-vuotiaista eläkeikään arvioi jaksavansa suhteellisesti vielä useampi, 74 % (vuonna 2000 69 %).

- Hyvää kehitystä ovat tukeneet joustavan vanhuuseläkeiän tuonut eläkelainsäädännön uudistus, eläkeasenteissa tapahtuneet muutokset sekä henkilöstön työkyvyn edistäminen erilaisin toimin, toteaa Irma Väänänen-Tomppo.

Henkilöstöllä paljon rakentavia näkökantoja tuottavuuden parantamisen ja työhyvinvoinnin yhdistämiseen

Valtion tuottavuusohjelman toteuttaminen asettaa haasteita työhyvinvoinnille, mutta työhyvinvoinnista huolehtiminen voi osaltaan myös edistää tuottavuusohjelman toteutusta. Henkilöstöllä on runsaasti erilaisia keinoja siihen, miten tuottavuus ja työhyvinvointi voitaisiin yhdistää toisiaan tukeviksi. Keskeisinä keinoina pidetään muun muassa henkilöstön riittävästä määrästä ja osaamisesta huolehtimista, työtehtävien ja -prosessien kriittistä tarkastelua, johdon toimintaa suunnan näyttäjänä sekä kannustajana ja henkilöstön osallistajana, palkkauksen kannustavuuden hyödyntämistä, työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukitoimista huolehtimista ja ennen muuta yhteistyön rakentamista, avoimuutta ja aktiivista toimintaa asioiden viemiseksi eteenpäin.

- Työprosesseja ja tehtävien sisältöjä uudistamalla, johtamiskäytäntöjä kehittämällä ja ottamalla henkilöstö mukaan suunnitteluun voidaan vaikuttaa ratkaisevasti työn kehittymiseen sekä sen kuormittavuuteen, mielekkyyteen ja työnhallinnan tunteeseen. Samalla se vaikuttaa olennaisesti työpaikan ilmapiiriin ja toiminnan tehokkuuteen. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on myös tehokas ja tuottava, miettii Väänänen-Tomppo.

Lisätietoja:

erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo, p. (09) 7725 674,

>>  Irma Väänänen-Tomppon esitys Kaikki hyvin työssä 2006? -tutkimuksen tuloksista Verkkopäivillä 8.11.2006 (.pdf)
--

Valtion henkilöstön työoloja kartoittava Kaikki hyvin työssä? -tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Tutkimus on toteutettu vuodesta 2000 alkaen.